Arvid (Arvi) Grotenfelt (10. huhtikuuta 1863 Helsinki29. maaliskuuta 1941 Helsinki) oli suomalainen filosofi ja Helsingin yliopiston filosofian professori vuodesta 1905 ja teoreettisen filosofian professori vuodesta 1906.[1]

Arvi Grotenfelt.

Henkilöhistoria muokkaa

Grotenfelt toimi Suomen filosofisen yhdistyksen (1905–36),[2] Sällskapet för Psykisk Forskningin (SPF) (1907–32),[3] Kansan valistusseuran,[4] Suomen Rauhanliiton[5] sekä Suomen Nuorison Liiton[6] johdossa.

Filosofialtaan Grotenfelt oli uuskantilainen.[7] 1880-luvulla hän opiskeli Wilhelm Wundtin psykologian laboratoriossa Leipzigissa. Grotenfelt kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen filosofian historiateoksen.[7] Hänen oppilaitaan olivat J. E. Salomaa, Erik Ahlman ja Sven Krohn.[8][9] Vuosina 1930–1939 Grotenfelt oli Ison tietosanakirjan toimituskunnan jäsen.[10]

Grotenfelt oli mukana vuonna 1907 perustetun, parapsykologian ilmiöitä muun muassa selvänäköä ja telepatiaa tutkineen Helsingin Psyykillisen Tutkimusseuran toiminassa.[11]

Grotenfelt oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1894, 1897 ja 1899.[12][13][14]

Arvi Grotenfeltin veli oli historian professori Kustavi Grotenfelt.[1]

Teoksia muokkaa

Kirjoittanut muokkaa

  • Uskonpuhdistuksen aikakauden henkiset liikkeet (neljä luentoa, 1896).
  • Uudemman filosofian historia: silmällä pitäen yleisen sivistyksen ja erityistieteiden kehitystä (1899).
  • Sata vuotta Suomen sivistyselämää (Arvi Grotenfelt ym., 1911).
  • Uuden ajan filosofian historia: silmällä pitäen yleisen sivistyksen ja erityistieteiden kehitystä (1913).
  • Fichte ajattelijana ja kansallisena herättäjänä. Kansanvalistusseuran elämäkertoja 31. Helsinki: Otava, 1925.
  • Uuden ajan filosofian historia. Jälkimänen osa: Saksan systemaattisen filosofian valta-aika (1938).

Suomentanut muokkaa

  • Jerusalem, Wilhelm: Filosofian alkeet. (Einleitung in die Philosophie, 1899.) Suomentanut J. W. Trulsson. Suomennosta tarkastanut Arvi Grotenfelt. Porvoo: WSOY, 1910.
  • Gaupp, Otto: Herbert Spencer: Kehitysopin filosofi. (Herbert Spencer, 1897.) Tekijän luvalla suomentanut K. W. Silfverberg. Suomennoksen tarkastanut Arvi Grotenfelt. Kansanvalistusseuran elämäkertoja 17. Helsinki: Kansanvalistusseura, 1911.

Lähteet muokkaa

  1. a b Koskela, Lasse: Grotenfelt, Arvi (1863–1941). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.6.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. Tieteessä tapahtuu 1/04. (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Skepsis: Parapsykologia.
  4. Suomen maatalousmuseo Sarka (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. von Bonsdorff, Göran: Päämääränä rauha, s. 17. Suomen Rauhanliitto, 1993.
  6. Nuorisoseurat 125 vuotta. (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. a b Suomalaisen filosofian kronikka. (Arkistoitu – Internet Archive) Niin & näin.
  8. Pietarinen, Ahti-Veikko: Semantiikan historia Suomessa.
  9. Kuusela, Anssi: Jälkikirjoitus, eräiden vastaväitteiden johdosta. (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. Otavan Iso tietosanakirja, osa 3, palsta 164. Helsinki: Otava, 1962.
  11. Helsinkiläinen seura, jonka jäsenet ovat tekemisissä henkimaailman kanssa, Seura, 15.12.1937, nro 50, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  12. Förteckning öfver Ståndets medlemmar. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1894. Första delen. Helsingfors: Helsingfors Central-Tryckeri, 1895, ss. 4-9.
  13. Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1897 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1897. Tredje häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1897, ss. 1699-1707.
  14. Förteckning öfver Finlands till urtima landtdagen i Helsingfors år 1899 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll fördt hos Finlands Ridderskap och Adel vid Urtima Landtdagen 1899. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1899, ss. 207-215.