Arto Luukkanen

suomalainen historioitsija ja yhteiskuntatieteilijä

Arto Pekka Luukkanen (s. 28. marraskuuta 1964 Savonlinna)[1] on suomalainen perussuomalainen poliitikko, teologi, historioitsija sekä Venäjän ja Itä-Euroopan tutkija ja yliopistonlehtori.[2] Hän työskentelee Helsingin yliopiston alue- ja kulttuurintutkimuksen oppiaineessa Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistonlehtorina.[3][4] Vuosina 2021–2023 Luukkanen oli perussuomalaisten puoluesihteeri.

Arto Luukkanen
Luukkanen Säätytalolla toukokuussa 2023.
Luukkanen Säätytalolla toukokuussa 2023.
Henkilötiedot
Syntynyt28. marraskuuta 1964 (ikä 59)
Savonlinna
Ammatti yliopistonlehtori, historioitsija, poliitikko
Arvonimidosentti
Poliitikko
Puolue perussuomalaiset
Asema puoluesihteeri
Koulutus teologian tohtori (1995)
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Aiheesta muualla
www.artoluukkanen.fi

Luukkanen on toiminut Suomen Perusta -ajatuspajan puheenjohtajana.[5] Hän on Opintokeskus Pekasuksen rehtori ja Peruskansan Sivistysliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja.[6] Lisäksi Luukkanen on Järvenpään kaupunginvaltuutettu ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuutettu.[7][8]

Luukkanen opiskeli aikanaan venäjän kieltä Neuvostoliitossa ja puhuu sitä sujuvasti.[9] Hän väitteli teologian tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 1994. Hän on yleisen kirkkohistorian dosentti Helsingin yliopistossa, Venäjän historian dosentti Tampereen yliopistossa ja poliittisen historian dosentti Turun yliopistossa. Hänen tieteellinen tuotantonsa kattaa viisi Venäjää koskevaa monografiaa ja useita alaa koskevia artikkeleja. Vuosina 1999–2000 Luukkanen oli Senior Associated Member Oxfordin yliopiston St. Antony's Collegessa. Vuosina 2005–2006 Luukkanen toimi Joensuun yliopistossa CBU – Cross Border University -konsortion johtajana.[4]

Arto Luukkanen on myös vihitty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papiksi, ja hän on toiminut pappina Kauniaisten seurakunnassa.[10]

Luukkanen kommentoi usein julkisuudessa Venäjän tapahtumiin ja politiikkaan liittyviä asioita. Hän myös juontaa viikoittaista keskusteluohjelmaa Radio Rapu -kanavalla. Luukkanen on juontanut Dosentti-nimistä keskusteluohjelmaa[11] Alfa-tv:llä. Vuonna 2014 ilmestyi Luukkasen esikoisromaani Suojelusenkeli, joka kuvaa Viktor Vladimirovin vaiettua roolia KGB:n ”märkien operaatioiden” osastolla.

Politiikka

muokkaa

Luukkanen on ollut perussuomalaisten ehdokkaana eduskuntavaaleissa 2015 ja 2019. Jälkimmäisellä kerralla hän ylsi kansanedustajan varaedustajaksi.[12][13] Vuonna 2017 Luukkanen valittiin perussuomalaisten listoilta uutena ehdokkaana Järvenpään kaupunginvaltuustoon.[14] Luukkanen on myös julkaissut YouTube-kanavallaan Alfa-TV:n Dosentti-nimistä haastatteluohjelmaa, jossa hän on haastatellut vieraita erilaisista poliittisista aiheista[15]. Vuonna 2018 Luukkanen käynnisti kansalaisaloitteen GCM-sopimuksen mitätöimiseksi. Se ei kuitenkaan kerännyt riittävää kannatusta edetäkseen eduskuntaan.[16]

Luukkanen oli ehdolla perussuomalaisten puoluesihteeriksi vuonna 2019, mutta hävisi täpärästi Simo Grönroosille.[17]

Luukkanen on osallistunut perussuomalaisiin kytkeytyvän ajatuspaja Suomen Perustan kustantaman Jukka Hankamäen paheksuntaa herättäneen Totuus kiihottaa -teoksen arviointiin ennen sen julkaisua.[18]

Luukkanen valittiin perussuomalaisten puoluesihteeriksi kesällä 2021[5] ja haki jatkokautta elokuun 2023 puoluekokouksessa, muttei tullut valituksi, kun Harri Vuorenpää sai äänistä 63 prosenttia.[19] Luukkanen ei ollut ehdolla vuoden 2023 eduskuntavaaleissa[20].

Vaalimenestys

muokkaa
Kuntavaalit
Vuosi Kunta Äänet Tulos
2017 Järvenpää 284 valittiin
2021 Järvenpää 418 valittiin
Aluevaalit
Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos
2022

Keski-Uusimaa

403

valittu[21]

Eduskuntavaalit
Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos
2019 Uusimaa 3 231 varalle
Eurovaalit
Vuosi Äänet Tulos
2019 10 555 ei valittu[22]
2024 4627 ei valittu[23]

Näkemyksiä

muokkaa

Vuonna 2015 Luukkanen piti blogikirjoituksessaan MV-lehden uutisointia niin sanotusta partalapsiaiheesta ”isona journalistisena tekona”.[24]

Eurovaalien 2019 aikaan Luukkanen oli "jokseenkin samaa mieltä" väitteen "Venäjän-vastaisia pakotteita on kevennettävä" kanssa. Vaikka hänen mielestä Krim oli liitetty laittomasti Venäjään, pakotteet olivat vain "ohjanneet Venäjän sisäiseen käpertymiseen" eikä toivottuun Krimin palauttamiseen. Luukkasen mukaan pakotteiden "jatkaminen tuomiopäivään saakka merkitsee vain taloudellisen muurin luomista Venäjän ja Euroopan välille", mikä on Suomelle vahingollista.[25]

Huhtikuussa 2022 Luukkanen arvosteli kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon matkaa Washingtoniin tapaamaan senaatin ja kongressin jäseniä sekä muita päättäjiä yhdessä Ruotsin maltillisen kokoomuksen Ulf Kristerssonin kanssa ja matkan käsittelyä mediassa. Luukkasen mukaan "turisti Orpoa" yritettiin mediassa "myydä suomalaisille kuin palkintosonnia tahi sulhasmiestä."[26][27]

Päivä vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen huhtikuussa 2023 Luukkanen kertoi Helsingin Sanomien artikkelissa perussuomalaisten "antaneen keskustalle coup de grâcen (suom. armonlaukaus)."[28] Lausunto herätti närää niin keskustalaisissa kuin myös perussuomalaisten parissa, sillä hallitusneuvottelut olivat alkamassa.[29] Luukkanen pahoitteli lausuntoaan ja kertoi keskustan olevan "tärkeä puolue, jota isänmaa tarvitsee."[30]

Teokset

muokkaa

Tutkimus

muokkaa
  • The party of unbelief: The religious policy of the Bolshevik party. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Studia historica, 48. Helsinki: SHS, 1994. ISBN 951-710-008-6. (englanniksi)
  • The religious policy of the Stalinist state: A case study: The Central Standing Commission on Religious Questions, 1929–1938. Studia historica 57. Helsinki: Finnish Historical Society, 1997. ISBN 951-710-068-X. (englanniksi)
  • Hajoaako Venäjä? Venäjän valtiollisuuden kehitys vuosina 862–2000. Kleio-sarja. Helsinki: Edita, 2001. ISBN 951-37-3300-9.
  • Neuvostojen maa: Neuvostoliiton historia 1917–1991. Kleio-sarja. Helsinki: Edita, 2004. ISBN 951-37-3889-2.
  • Projekti Putin: Uuden Venäjän historiaa 1996–2008. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-33079-1.
  • Georgian sota: Miten mahdottomasta tuli mahdollinen: Pamfletti. Barrikadi-sarja no 8. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-35253-3.
  • Muutosten Venäjä: Venäjän historia 862–2009. Pohjautuu tekijän teoksiin Hajoaako Venäjä? ja Neuvostojen maa. Kleio. Helsinki: Edita, 2009. ISBN 978-951-37-5438-9.
  • Tuntematon Valko-Venäjä. (Toimittanut Arto Luukkanen.) Kleio. Helsinki: Edita, 2009. ISBN 978-951-37-5445-7.
  • Kuka omistaa Venäjän? Omistamisen ja vallan välinen dynamiikka Venäjällä?. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35444-5.
  • Suomi Venäjän taskussa. Helsinki: WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-37729-1.
  • Medvedev. Venäjän isäntä vai Putinin renki?. Kirkkonummi: Paasilinna, 2011. ISBN 978-952-5856-41-5.
  • Vapaan pudotuksen Suomi: Tyhjätaskuna karhun syleilyssä. Helsinki: Tammi, 2015. ISBN 978-951-31-7554-2.
  • Suomi hajoavan imperiumin sylissä. Helsinki: Otava, 2019. ISBN 978-951-1-33503-0.

Proosa

muokkaa

Vaalikirjat

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Arto Luukkanen University of Helsinki. Viitattu 19.8.2021. (englanniksi)
  2. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 417. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  3. Alue- ja kulttuurintutkimus: Henkilöstö Helsingin yliopisto. Viitattu 18.2.2015.
  4. a b Arto Luukkanen Kirja.fi. Arkistoitu 18.2.2015. Viitattu 18.2.2015.
  5. a b Arto Luukkanen valittu perussuomalaisten uudeksi puoluesihteeriksi Suomen Uutiset. 14.8.2021. Viitattu 5.11.2022.
  6. Arto Luukkanen valittu Opintokeskus Pekasuksen uudeksi rehtoriksi ja Peruskansan Sivistysliitto ry:n hallituksen puheenjohtajaksi 8.1.2021. Perussuomalaiset. Viitattu 5.11.2022.
  7. https://vaalit.yle.fi/av2022/fi/tulospalvelu/counties/2/candidates/120/
  8. https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/2/municipalities/186/candidates/27/
  9. [www.youtube.com/@artoluukkanen9455 Arto Luukkanen] Arto Luukkanen. Viitattu 7.4.2023.
  10. Venäjän-tutkija uskaltautuu niin lähelle, että hirvittää Tiede. 9.7.2010. Viitattu 22.7.2017.
  11. Dosentti | AlfaTV AlfaTV. Arkistoitu 29.8.2018. Viitattu 30.8.2018.
  12. Eduskuntavaaliehdokkaita Uudeltamaalta Suomenuutiset.fi. 25.9.2014. Viitattu 18.2.2015.
  13. Valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 30.4.2019.
  14. Kuntavaalien tulospalvelu, Järvenpää Yle. Viitattu 30.8.2018.
  15. https://www.youtube.com/channel/UCIcMiIxIoUZibQtCNRjjy_g
  16. Kansalaisaloite kansainvälisen GCM-sopimuksen hyväksynnän mitätöimiseksi Suomessa Kansalaisaloite.fi. 4.12.2018. Viitattu 5.12.2022.
  17. Perussuomalaisten uusi puoluesihteeri on Suomen Sisun pitkäaikainen jäsen: ”Somalista voi tulla Suomen kansalainen, mutta ei suomalaista” - Purra, Juvonen ja Eerola varapuheenjohtajiksiIltalehti Viitattu 27.10.2023
  18. Hankamäki, Jukka: Totuus kiihottaa. Filosofinen tutkimus vasemmistopopulistisen valtamedian tieto- ja totuuskriisistä., s. 11. Suomen Perusta, 2020.
  19. Perussuomalaiset | Puoluesihteeriksi Harri Vuorenpää, muu puoluejohto säilyy ennallaan Helsingin Sanomat. 12.8.2023. Viitattu 19.2.2024.
  20. Perussuomalaiset vaalipiirissä Uusimaa Yle Viitattu 27.10.2023
  21. Ylen tulospalvelu aluevaalit 2022' Viitattu 27.10.2023
  22. Koko maa, ehdokaskohtaiset tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 19.2.2024.
  23. https://vaalit.yle.fi/epv2024/tulospalvelu/fi/candidates/52/
  24. Luukkanen, Arto: Pelastakaa Sipilä naiviudelta! Uusi Suomi: Puheenvuoro. 7.9.2015. Viitattu 8.9.2015.
  25. Eurovaalit 2019 vaalikone - Arto Luukkanen vaalikone.yle.fi. Viitattu 19.2.2024.
  26. Kommentti: Nato-kokoomuksen gallupnousu herättää jo kateutta – Petteri Orpon Washingtonin-matka päätyi pilkan kohteeksi Ilta-Sanomat. 22.4.2022. Viitattu 19.2.2024.
  27. Luukkanen Twitterissä: "Turisti Orpoa yritetään myydä suomalaisille kuin palkintosonnia tahi sulhasmiestä? Mainostoimisto tuunaa herttaista miestä - kekkoslasit..." twitter.com. 22.4.2022. Viitattu 19.2.2024.
  28. Vaalitulos | Riikka Purra saapui perussuomalaisten maanantaijuhliin helpottuneena – ”Suomalaisten paikka omassa kotimaassaan vahvistuu” Helsingin Sanomat. 3.4.2023. Viitattu 19.2.2024.
  29. Perussuomalaiset | HS:n lähteet: Perussuomalaisissa pitkään jatkunutta tyytymättömyyttä puoluesihteeri Luukkaseen Helsingin Sanomat. 6.4.2023. Viitattu 19.2.2024.
  30. Perussuomalaisten puoluesihteeri pahoittelee kommenttiaan keskustan ”armonlaukauksesta” Ilta-Sanomat. 6.4.2023. Viitattu 19.2.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa