Arthur Hjelt

suomalainen teologi

Arthur Ludvig Mikael Hjelt (18. lokakuuta 1868 Helsinki13. maaliskuuta 1931 Helsinki) oli suomalainen teologi, professori, valtiopäivämies ja kirjailija.[1]

HenkilöhistoriaMuokkaa

Hjeltin vanhemmat olivat arkkiatri Otto Edvard August Hjelt ja Yolanda Aurora Thuneberg. Hänen veljiään olivat tilastomies ja senaattori August Hjelt, kemisti Edvard Hjelt ja pankinjohtaja Otto Hjelt. Hän pääsi ylioppilaaksi 1886 ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1890, filosofian lisensiaatiksi 1892, filosofian tohtoriksi 1894, teologian kandidaatiksi 1896, teologian lisensiaatiksi 1901 ja teologian tohtoriksi 1907. Hjelt teki tutkimusmatkan Palestiinaan ja Siinain niemimaalle 1911.

Hjelt oli Helsingin yliopiston Raamatun alkukielten vt. apulaisena 1892–1893 ja 1896–1899 sekä apulaisena 1903–1904. Hän oli Vanhan testamentin eksegetiikan vt. professori 1901–1904 sekä professori 1904–1926 sekä Uuden testamentin eksegetiikan professori 1926–1931. Lisäksi hän oli yliopiston rahakabinetin amanuenssi 1892–1904 ja esimies 1904–1931 sekä Antellin rahakokoelman hoitaja 1895–1899. Hjelt toimi Länsisuomalaisen osakunnan kuraattorina 1894–1896, Etelä-Pohjalaisen osakunnan inspehtorina 1908–1912 ja Varsinaissuomalaisen osakunnan inspehtorina 1929–1931. Hjeltistä tuli Lundin yliopiston teologian kunniatohtori 1918.

Hjelt osallistui pappissäädyssä valtiopäiville 1905. Hän oli raamatunkäännöskomitean jäsen 1908–1927 ja komitean puheenjohtaja 1927–1931. Lisäksi Hjelt toimi Helsingin NMKY:n puheenjohtajana 1895–1898 ja 1904, Suomen nuorten kristillisen liiton Suomen edustajana NMKY:n maailmankomiteassa 1902–1931, kristillisen ylioppilasliikkeen pohjoismaisen komitean jäsenenä 1899–1902, Suomen kristillisen ylioppilasliiton puheenjohtajana 1916–1922 sekä Pohjoismaiden kirkkojen yhteistoimintakomitean suomalaisjäsenenä 1917–1931.

Arthur Hjeltin poika oli suurlähettiläs Lauri Hjelt.[2]

TeoksiaMuokkaa

  • Wilhelm Ross : suomalainen orientalisti ja matkustaja viime vuosisadalla. Länsisuomalainen osakunta, Helsinki 1890
  • Piirteitä apostolikum-riidasta Saksassa. Otava 1894
  • Die altsyrische Evangelienübersetzung und Tatians Diatessaron, besonders in ihrem gegenseitigen Verhältnis untersucht, Helsingin yliopiston väitöskirja. Leipzig 1901
  • De Johanneiska småbrefvens ursprung undersökt med särskild hänsyn till presbyter-hypotesen, Helsingin yliopiston väitöskirja. Helsingfors 1901
  • Konung Hammurabis lagar och Israels Thora : ett bidrag till "Babel-Bibel"-frågan. Helsingfors 1903
  • Israelin vanhin historia muinaistieteen valossa: virkaan asettajaisesitelmä. Yrjö Weilin, Helsinki 1904
  • Messianische Begriffe und Ausdrücke in den Psalmen untersucht : Heft. 1, Die Königsherrschaft Gottes : Das Gericht. Leipzig 1904
  • Pääpiirteet Babylonian ja Assyrian historiasta: raamatun kertomuksia silmällä pitäen. Kansanvalistus-seuran toimituksia 134. Helsinki 1905
  • Lähetysaate vanhassa testamentissa. WSOY 1909
  • Mikael Agricola Uuden testamentin kääntäjänä: juhlaesitelmä Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikokouksessa 19 p. tammik. 1908. Suomen kirkkohistoriallinen seura, Jyväskylä 1909
  • Raamatun synty. WSOY 1909
  • Israelin kansan historia. WSOY 1913
  • Matka Siinaille. Matkahavaintoja Raamatun mailta 1. Otava 1914
  • Ylös Jerusalemiin. Matkahavaintoja Raamatun mailta 2. Otava 1915
  • Kristinuskon vanhatestamentillinen perusta: kolme raamatullista esitelmää. WSOY 1915
  • Jerusalemista Damaskoon. Matkahavaintoja Raamatun mailta 3. Otava 1917
  • N. M. K. Y:n sotilastyö muualla ja meillä. WSOY 1918
  • Nuori kristitty ja isänmaa. WSOY 1918
  • Jumalan sanan nälkä. WSOY 1919
  • Jobin kirja: vuosituhansia vanha runoelma kärsivästä ihmisestä. Otava 1923
  • Nuorison ystävä: lehtori Ivar Thuneberg. WSOY 1923
  • Helsingistä Siinaille. Otava 1929
  • Raamatun maisemia; tekijät Arthur Hjelt, Felix Jonasson. WSOY 1929
  • Syrus Sinaiticus. Helsingfors 1930

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa