Arthur (Connaughtin herttua)

Arthur
	Connaughtin ja Strathearnin herttua
Kanadan kenraalikuvernööri
Valtakausi	13. lokakuuta 1911 – 11. marraskuuta 1916
Edeltäjä	Albert Grey
Seuraaja	Victor Cavendish
Syntynyt	1. toukokuuta 1850; Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta
Kuollut	16. tammikuuta 1942 (91 vuotta); Bagshot Park, Surrey, Yhdistynyt kuningaskunta
Puoliso	prinsessa Louisa Margareta
Lapset	Arthur; Margaret Patricia
Koko nimi	Arthur William Patrick Albert
Suku	Windsor; Saksi-Coburg-Gotha
Isä	prinssi Albert
Äiti	kuningatar Viktoria
Nimikirjoitus

Arthur William Patrick Albert, Connaughtin ja Strathearnin herttua (1. toukokuuta 1850 Lontoo – 16. tammikuuta 1942 Bagshot Park, Surrey) oli Ison-Britannian kuningasperheen jäsen ja sotilas.^[1]

Suku ja koulutus

Hän oli kuningatar Viktorian ja prinssipuoliso Albertin kolmas poika.^[1] Hänellä oli seitsemän sisarusta, joista vanhimmasta veljestä tuli kuningas Edvard VII, vanhimmasta sisaresta Victoriasta tuli Saksan keisarinna, sisar Alicesta tuli Hessenin suurherttuatar, sisar Louisesta tuli kuvanveistäjä ja Argyllin herttuatar, veli Alfredista tuli Saksi-Couburg-Gothan herttua ja veli Leopold Albanyn herttua.

Arthur toimi Kanadan kenraalikuvernöörinä vuosina 1911–1916.^[1]

Arthurin on sanottu olleen kuningatar Viktorian suosikkipoika.^[1] Hän meni Woolwichin kuninkaalliseen sotilasakatemiaan vuonna 1866, valmistui 1868 insinööriluutnantiksi ja palveli seuraavasta vuodesta alkaen tykistössä. Häntä varten luotiin vuonna 1874 Connaughtin ja Strathearnin herttuan arvo. ^[2]^[1]

Veljekset Albert Edward, Walesin prinssi; Arthur, Connaughtin herttua ja Alfred Edinburghin herttua, 1893

Connaghtin herttuapari Arthur ja Louisa Margareta lastensa kanssa, Hughes & Mullins 1893.

Sotilasura

Arthur ylennettiin vuonna 1880 everstiksi, vuonna 1893 kenraaliksi ja vuonna 1902 sotamarsalkaksi. Hän komensi ensimmäistä kaartinprikaatia Egyptissä käydyssä Tel el-Kebirin taistelussa vuonna 1882. Arthur oli vuosina 1886–1890 Bombayn sotilaskomentajana Intiassa, vuosina 1893–1898 Aldershotin sotilasleirin päällikkönä, vuosina 1900–1904 Irlannin joukkojen ylipäällikkönä ja vuodesta 1901 samanaikaisessti kolmannen armeijakunnan komentajana.^[2]^[1]

Vuosina 1904–1907 hän oli armeijan ylitarkastaja ja vuosina 1907–1909 Välimerelle sijoitettujen brittiläisten joukkojen ylipäällikkönä Maltalla.^[3] Toimiessaan Kanadan kenraalikuvernöörinä vuosina 1911–1916 prinssi Arthur herätti ristiriitaisia tunteita pyrkiessään puuttumaan maan sisäisiin sotilasasioihin. Hän toimi sen jälkeen vielä erinäisissä tehtävissä ennen kuin vetäytyi julkisesta elämästä vuonna 1928.^[1]

Prinssi Arthur Connaughtin ja Strathearnin herttua, Philip de László 1937

Avioliitto ja lapset

Arthurin puoliso oli vuodesta 1879 Preussin prinsessa Louisa Margareta (1860–1917), joka prinssi Fredrik Kaarlen ja prinsessa Marie von Saksi-Weimar-Eisenachin tytär.^[2]

Heille syntyi kolme lasta:

Connaughtin prinsessa Margaret (15. tammikuuta 1882 – 1. toukokuuta 1920) avioitui Ruotsin kruununprinssin, tulevan kuningas Kustaa VI Aadolfin kanssa.^[1] Heillä oli jälkeläisiä kuten Tanskan kuningatar Ingrid ja prinssi Bertil
Connaughtin prinssi Arthur (13. tammikuuta 1883 – 12. syyskuuta 1938) avioitui prinsessa Alexandran Fifen herttuattaren kanssa; heillä oli jälkeläisiä, toimi Etelä-Afrikan kenraalikuvernöörinä.^[3]
Connaughtin prinsessa Patricia (17. maaliskuuta 1886 – 12. tammikuuta 1974) avioitui kapteeni Sir Alexander Ramsayn kanssa, luopui arvonimestään ja hänestä tuli Lady Patricia Ramsay; heillä oli jälkeläisiä.