Arkeologinen kulttuuri

esihistoriallisen ajan kansa

Arkeologinen kulttuuri on arkeologisen aineiston tyyppien avulla määriteltävä esihistoriallisen ajan kansa.[1]

Kulttuurin käsitteelle on antropologisessa ja arkeologisessa kirjallisuudessa annettu lukemattomia erilaisia määritelmiä. Asiaa on mutkistanut se, että termillä kulttuuri viitataan yleiskielessä henkiseen toimintaan ja sen tuotteisiin. Tämä yleinen merkitys on eri kuin arkeologiassa, mutta samalla se kuitenkin sisältyy arkeologian kulttuurikäsitteeseen.[1]

Kulttuurikäsitettä käytti arkeologissa yhteyksissä ehkä ensimmäisenä Olof Rygh vuonna 1866. Hän totesi, että Pohjois-Norjan kivilajiesineet olivat erilaisia kuin muun Skandinavian. Hän katsoi pohjoisten esineiden siten olevan eri kulttuurin ja kansan, lappalaisten, tuottamaa.[2] Vielä 1910-luvulle asti samaa tarkoittavasta käsitteestä käytettiin kirjallisuudessa myös nimitystä "ryhmä". Vuonna 1911 saksalainen Gustav Kossinna aloitti kulttuuri-termin systemaattisen käytön. Hän jakoi Keski-Euroopan arkeologiset jäännökset kulttuurien tai kulttuuriryhmien mosaiikiksi. Kulttuurialueet hän rinnasti etnisiin ryhmiin ja kansoihin, ja kulttuurit heimoihin.[3]

Britanniassa toiminut Vere Gordon Childe määritteli arkeologisen kulttuurin vuonna 1929 tavalla, joka on yhä käytössä. Hänen empiristisen määritelmänsä mukaan kulttuuriksi tai kulttuuriryhmäksi kutsutaan monimutkaista kokonaisuutta säännönmukaisesti yhdessä esiintyviä piirteitä kuten saviastioita, työvälineitä, koristeita, hautausriittejä ja talon muotoja. Nämä piirteet esiintyvät yhdessä, koska ne ovat yhden kansan luomuksia ja sen kollektiivisen kokemuksen avulla sopeutuneet ympäristöönsä.[4]

Uuden arkeologian edustaja David L. Clarke esitti vuonna 1976 määritelmän, jonka mukaan kulttuuri on polyteettinen joukko tiettyjä ja monipuolisia artefaktityyppikategorioita, jotka johdonmukaisesti esiintyvät yhdessä rajoitetulla maantieteellisellä alueella. "Polyteettisella" hän tarkoitti sitä, että kaikkien olemassa olleiden tyyppien ei tarvitse esiintyä jokaisessa kokoelmassa.[5]

Pelkkiin havaittaviin esineisiin keskittyviä kulttuurin määritelmiä on kritisoitu siitä, että ne unohtavat ihmiset esineiden tekijöinä.[6] Esimerkiksi W. W. Taylorin (1948) mukaan kulttuuri ei ole havaittava, vaan mentaalinen ilmiö, joka koostuu mielen sisällöistä. Tällöin artefaktit eivät ole kulttuuripiirteitä, vaan kulttuuripiirteiden ilmentymiä.[7]

Lähteet muokkaa

  • Eero Muurimäki (toim. Halinen, Petri & al.): Johdatus arkeologiaan. Helsinki: Gaudeamus, 2009 (toinen painos). ISBN 978-952-495-051-0.

Viitteet muokkaa

  1. a b Muurimäki 2007, s. 326.
  2. Muurimäki 2007, s. 327–328.
  3. Muurimäki 2007, s. 328.
  4. Muurimäki 2007, s. 329–330.
  5. Muurimäki 2007, s. 330.
  6. Muurimäki 2007, s. 331.
  7. Muurimäki 2007, s. 332.

Aiheesta muualla muokkaa