Aristarkhos Samoslainen

Aristarkhos Samoslainen (m.kreik. Ἀρίσταρχος ὁ Σάμιος, Aristarkhos ho Samios, lat. Aristarchus Samius; noin 310230 eaa.) oli antiikin kreikkalainen tähtitieteilijä, joka oli kotoisin Samoksesta. Hän oli ensimmäinen tunnettu tähtitieteilijä tai filosofi, joka ehdotti heliosentristä eli aurinkokeskistä maailmankuvaa.[1] Aristarkhoksen idea aurinkokeskisestä maailmankaikkeudesta on säilynyt selvimmin Arkhimedeen teoksessa Hiekanjyvien laskija (Psammitēs), jossa Arkhimedes käyttää Aristarkhoksen hypoteesia esimerkkinä maailmankaikkeudesta, joka olisi valtavasti oman aikansa arvioita suurempi. Aristarkhoksen mahdollinen oma teos ko. hypoteesistä ei ole säilynyt.

Aristarkus Samoslainen, veistos Thessalonikin Aristoteles-yliopistossa, Kreikassa.

Aristarkhoksen ajatukset jäivät geosentristä eli maakeskistä aurinkokuntamallia kannattaneiden filosofien kuten Klaudios Ptolemaioksen (Almagest, n. 150 jaa.) ja Aristoteleen varjoon. Heliosentrisen mallin keksi uudelleen lähes 2000 vuotta myöhemmin Nikolaus Kopernikus, minkä vuoksi Aristarkhosta kutsutaan joskus nimellä ”Kreikkalainen Kopernikus”.

Lisäksi hän määritti tarkemman arvon aurinkovuodelle ja laski geometrian avulla Auringon ja Kuun koot, jotka ovat epätarkkoja puutteellisista havainnoista johtuen.

Aristarkhos on antanut nimensä Aristarkhos-kraatterille Kuussa sekä Sámoksen kansainväliselle lentoasemalle.

LähteetMuokkaa

  1. James Evans: Aristarchus of Samos Encyclopedia Britannica. Viitattu 1.3.2017 (englanniksi) .

Aiheesta muuallaMuokkaa