Apollonin temppeli (Prepesinthos)
Apollonin temppeli oli antiikin aikainen Apollon-jumalalle omistettu kreikkalainen temppeli Prepesinthoksen saarella eli nykyisellä Despotikón saarella Kreikassa. Siihen liittyi pyhäkköalue, jossa oli myös lukuisia muita rakennuksia. Sen arkeologinen kohde sijaitsee Mándrassa (myös Mántra) saaren koillisrannikolla.[1][2][3]
| Apollonin temppeli | |
|---|---|
 Apollonin pyhäkköalueen raunioita ja kunnostettuja osia. |
|
| Sijainti | Mándra, Despotikó, Antíparos, Etelä-Egean saaret, Kreikka |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kreikkalainen temppeli ja pyhäkköalue |
| Perustettu | 800-luku eaa. |
| Valmistumisvuosi | 500-luku eaa. |
| Tyylisuunta | doorilainen |
 |
|
Historia muokkaa
Apollonin pyhäkkö on saanut alkunsa jo geometrisella kaudella 800-luvulla eaa., ja kukoisti arkaaisella kaudella 500-luvun lopulla ja 400-luvun eaa. alussa. Pyhäkössä kunnioitettiin Apollonia sekä todennäköisesti myös tämän sisarta Artemista, aivan kuin Kykladien tunnetummalla kyseisten jumalten kulttipaikalla Deloksella.[2] Näiden nimet esiintyvät paikalta löydetyissä keramiikan sirpaleissa.[1] Löydösten perusteella paikka on ollut antiikin aikana sijaintinsa puolesta merkittävä meriteiden risteyskohta ja läpikulkupaikka. On ehdotettu, että paroslaiset olisivat rakentaneet pyhäkön kamppaillessaan Kykladien hallinnasta naksoslaisten kanssa, ja että se olisi toiminut Deloksen kilpailijana.[2] Toisaalta se voi olla jonkinlainen Deloksen ”satelliittipyhäkkö”, joita oli Kykladeilla muitakin, muun muassa Delion eli Deloslaisten jumalten pyhäkkö Paroksella.[4]
Pyhäkkö on tuhoutunut hellenistisellä tai varhaisella roomalaisella kaudella 100-luvulla eaa.[2] Erään ehdotuksen mukaan ateenalaiset olisivat tuhonneet sen, koska se kilpaili Deloksen kanssa.[2][5] Toiseksi syyksi on ehdotettu merirosvoja.[2]
,_shard_of_vase,_AM_Paros,_143996.jpg)
Temppelistä ei ole säilynyt mainintaa antiikin kirjallisissa lähteissä.[1] Paikan arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1959 Níkos Zafeirópouloksen johdolla. Tuolloin löydettiin ensimmäiset osat temppelistä. Kaivaukset alueella alkoivat uudelleen vuonna 1997 Giánnos Kourágioksen johdolla. Paikka sai suurempaa julkisuutta vuosien 2017–2018 kaivausten myötä. Tuohon mennessä oli kaivettu noin 200 neliömetrin kokoinen alue.[2]
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Pyhäkkö sijaitsi nykyisen Despotikón saaren koilliskärjessä kohdassa, jossa etäisyys viereiselle Antíparoksen saarelle (antiikin Oliaros) on lyhin. Antiikin aikana saaria yhdisti kannas kyseisessä kohdassa. Pyhäkköön liittyneitä rakennuksia on löydetty myös pieneltä Tsimintírin saarelta Despotikón ja Antíparoksen väliltä. Yhteensä on löydetty ainakin 20 eri rakennuksen jäänteitä.[2][5] Tärkeimmät rakennukset ovat arkaaiselta kaudelta.[2] Rakennuksia on myös klassiselta ja hellenistiseltä kaudelta.[4]
Pyhäkköalueen pohjoislaidalla sijaitsi Apollonin temppeli, joka oli rakennettu noin vuonna 550 eaa. ja edusti doorilaista tyyliä.[1][2] Se oli tehty paroslaisesta marmorista, ja siinä oli kaksi huonetilaa, joista toinen oli oletettavasti omistettu Apollonille ja toinen Artemiille.[1] Temppelin edustalla sijaitsi puolipyöreä alttari.[1] Temppelin kaakkoispuolella sijaitsi doorilainen stoa eli pylväshalli, joka toimi hestiatorionina eli ruokasalina seremonia-aterioita varten. Sen seinänosaa on säilynyt noin 35 metrin matkalta ja parhaimmillaan noin 1,7 metrin korkeudelta.[1][2][4]
Muihin rakennuksiin lukeutuu muun muassa Itäkompleksiksi kutsuttu rakennuskokonaisuus sekä Hestia Isthmian alttari. Nykyisin pyhäkköalueen rakennuksia on kunnostettu, ja useita niiden pylväitä on pystytetty uudelleen. Pyhäkköalueella oli oma satama.[2][5][6]
Alueelta tehtyihin esinelöytöihin lukeutuu muun muassa marmoristen kuros-veistosten ja muiden veistosten osia, protokorinttilaisia ja korinttilaisia aryballoksia; amforoita, pithoksia ja muuta keramiikkaa; pienoispatsaita eli figuriineja; lamppuja, pulloja ja sinettisormuksia; kullasta ja hopeasta tehtyjä koruja ja muita esineitä; sekä metalliesineitä, kuten aseita, työkaluja ja kotitalousesineitä. Löytöjä on esillä Pároksen arkeologisessa museossa.[2][3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g Boulter, Sebastian: Despotiko – paimenen asuttuma saari. Helikon, 2018, nro 2, s. 7–10.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Leonard, John: Apollo’s Other Home: Despotiko Island Steps Out of Delos’ Shadow Greece Is. 6.2.2019. Viitattu 11.1.2021.
- ↑ a b Important finds in the sanctuary of Apollo on Despotiko Archaeology. 8.8.2018. Viitattu 11.1.2021.
- ↑ a b c Light shed on Temple of Apollo at Despotiko Ekathimerini. 3.11.2011. Viitattu 11.1.2021.
- ↑ a b c Δεσποτικό Μηχανή του Χρόνου. Viitattu 11.1.2021.
- ↑ A complex of buildings was discovered next to the temple of Apollo at Despotiko island Antiparos.com. Viitattu 11.1.2021.