Wikipedia

Apollonia (Illyria)

Apollonia (m.kreik. Ἀπολλωνία, Apollōnia) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Illyriassa nykyisen Albanian alueella.[1][2][3] Se sijaitsi lähellä nykyisiä Pojanin kylää ja Fierin kaupunkia.[4][5][6]

Apollonia
Ἀπολλωνία
Apollonian arkeologista aluetta, mukaan lukien Buleuterion eli niin kutsuttu Agonotheteiden muistomerkki.
Apollonian arkeologista aluetta, mukaan lukien Buleuterion eli niin kutsuttu Agonotheteiden muistomerkki.
Sijainti

Apollonia
Koordinaatit 40°43′18″N, 19°28′22″E
Valtio Albania
Paikkakunta Pojan, Fier
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 600/588 eaa. – 500-luku jaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Illyria
Provinssi Macedonia (148 eaa. – n. 293 jaa.)
Epirus nova (n. 293–)
Pinta-ala 1,3 km²
Aiheesta muualla

Apollonia Commonsissa

Illyrian Apollonia on tunnetuin antiikin ajan lukuisista Apollonia-nimisistä kaupungeista.[7] Se oli olemassa arkaaiselta kaudelta myöhäisantiikkiin.[5] Apollonia oli alun perin kreikkalainen siirtokunta. Myöhemmin siitä kehittyi tavallinen roomalainen kaupunki, joka tunnettiin Rooman tasavallan ajan lopulla koulukaupunkina.[2][2]

Maantiede muokkaa

Apollonian kaupunki sijaitsi lähellä Illyrian rannikkoa eli Adrianmeren rantaa noin 10 stadioninmittaa pohjoiseen Aoos (nyk. Aóos eli Vjosë) -joen suusta. Kaupungista pohjoiseen puolestaan sijaitsi Apsos (nyk. Seman) -joen suu. Pseudo-Skylaks laski Apollonian etäisyydeksi merelle 50 stadionia ja Strabon 60 stadionia.[2][3][8] Kaupungin paikka on linnuntietä noin kilometrin etelään nykyisestä Pojanin kylästä ja noin 7,5 kilometriä länteen nykyisestä Fierin kaupungista.[4][6]

 
Näkymä Apollonian akropoliilta.

Kaupungin akropoliina eli yläkaupunkina toimi kukkula, jolla oli kaksi huippua.[1] Niistä pohjoisemman korkeus on 101 metriä ja eteläisemmän korkeus 104 metriä merenpinnasta laskettuna. Arkeologit viittaavat niihin siksi nimillä kukkula 101 ja kukkula 104. Pohjoisempaa huippua pidetään varsinaisena akropoliina.[9][10] Rakennuskannaltaan tärkeämpi oli kuitenkin eteläinen huippu, jota kutsutaan myös akropoliiksi.[1][2] Kaupungin pinta-ala sen huippukaudella oli arviolta noin 130 hehtaaria.[9]

Apollonian kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen suurikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu yli 500 neliökilometriä.[1] Seutu oli illyrialaisen taulanttien (Taulantioi) heimon aluetta.[1] Alueelta saatiin bitumia, jota käytettiin laivojen runkojen tilkitsemiseen.[11] Apollonian sijainti oli strateginen, sillä se hallitsi pääsyä Aoos-joen laaksoon, joka oli merkittävä kulkureitti vuorten läpi sisämaahan.[9] Roomalaisella kaudella toinen Via Egnatian länsipään haaroista päättyi Apolloniaan ja toinen pohjoisemmaksi Epidamnokseen eli Dyrrhakhioniin. Haarat kohtasivat Clodianassa.[3] Apollonian ja rannikon välillä nykyisin oleva tasanko oli antiikin aikana laguunia, ja kaupungilla oli näin yhteys merelle sen ja kanavien kautta. Ajan kuluessa laguuni liettyi umpeen, mikä vähensi Apollonian merkitystä.[9]

Historia muokkaa

Arkaainen kausi muokkaa

Apollonian synnystä on erilaisia versioita. Thukydideen mukaan kaupungin perustivat Korintista tulleet siirtokuntalaiset, ja Plutarkhoksen mukaan heitä johti Periandros, jolloin kaupunki olisi perustettu noin 600 eaa. Toisen version mukaan siirtokuntalaisia olisi johtanut Gylaks, ja siksi kaupungin sanotaan olleen alun perin nimeltään Gylakeia (Γυλάκεια). Pseudo-Skymnos ja Strabon taas sanovat, että korinttilaisten lisäksi Apolloniaa olisivat olleet perustamassa myös korkyralaiset.[3][12] Joskus kaupungin perustaminen on ajoitettu noin vuoteen 588 eaa.[2] Perustamismyytin mukaan kaupungin perusti Apollon-jumala itse, jonka mukaan se oli nimetty.[1]

 
Apollonian lyömä hopeastateeri, n. 340–280 eaa. Kuvituksessa lehmä ja vasikka sekä kaksi tähtimäistä kuviota ja kaupungin nimen alkukirjaimet A Π O Λ.

Joka tapauksessa Apollonian perustaminen edusti Korintin pyrkimystä levittää valtaansa ja kauppaansa Adrianmerelle.[1] On mahdollista, että kaupunkiin tuli uusia asuttajia useassa eri vaiheessa, mikä selittäisi eri versioita kaupungin synnystä. Ainakin sinne, samoin kuin Epidamnokseen, sanotaan muuttaneen asukkaita Dyspontionista noin vuonna 570 eaa. kaupungin tuhon jälkeen.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Apollōniatēs (Ἀπολλωνιάτης), myöhemmin latinaksi Apolloniates ja Apolloniensis.[3]

 
Apollonian lyömä drakhma. Kuvituksessa lehmä ja vasikka ja virkamiehen nimi ΑΙΒΑΤΙΟΣ, Aibatios sekä palava Apollonian Nymfaion ja teksti ΧΑΙΡΗΝ(ΟΣ), Khairēnos.

Apollonian nimiin on kirjattu yksi voitto Olympian kisoissa: Meneptolemos voitti poikien stadionjuoksun vuonna 500 eaa.[1][13]

Klassinen ja hellenistinen kausi muokkaa

Apolloniasta tuli kukoistava kaupunki, mutta se esiintyy vain harvoin antiikin Kreikan historiassa.[3] Apollonia laajensi alueitaan sotimalla Thronionin kanssa 400-luvulla eaa., ja sai sen lisäksi alaisuuteensa myös Bylliin. Korintin ja Korkyran välisessä konfliktissa vuonna 436/435 eaa. Apollonia oli Korintin puolella.[1][14] Apollonian valtiomuoto oli yhdistelmä demokratiaa ja oligarkiaa, jossa julkiset virat oli varattu kaupungin perustajasukujen jäsenille.[1][15] Kaupunki tunnettiin hyvistä laeistaan.[1][16] Apollonia löi omaa hopearahaa noin vuosina 450–350 eaa. ja pronssirahaa 300-luvun eaa. lopulta lähtien.[1]

300-luvulta eaa. lähtien Apollonia joutui puolustautumaan makedonialaisia vastaan, ja haki tämän vuoksi turvaa ensin Korintista. Makedonia onnistui valloittamaan kaupungin pariksi vuodeksi Kassandroksen aikana vuonna 314 eaa. Apollonialaiset onnistuivat saamaan vapautensa takaisin illyrialaisten avulla. Epeiroksen kuningas Pyrrhos sai ilmeisesti Apollonian valtaansa vuosiksi 275–272 eaa.[11]

Myöhemmin 200-luvulla eaa. Apollonia joutui hakemaan turvaa illyrialaisia vastaan, ja vuonna 260 eaa. se teki liiton Rooman kanssa. Vuonna 229 eaa. kaupunki tuli suoraan Rooman suojeluksen alaiseksi.[2][11] Vuonna 214 eaa. apollonialaiset ja roomalaiset voittivat Makedonian Filippos V:n. Hän yritti valloittaa Apollonian vielä vuosina 211 ja 205 eaa. Vuonna 199 eaa. Sulpicius aloitti Apolloniasta toiseen makedonialaissotaan kuuluneen hyökkäyksensä Makedoniaa vastaan.[11] Vuonna 148 eaa. Apolloniasta tuli osa Rooman Macedonian provinssia.[17]

Roomalainen kausi muokkaa

Apollonia mainitaan Julius Caesarin ja Pompeiuksen välisen kansalaissodan aikana 49–45 eaa. linnoitettuna kaupunkina, ja sen hallussapito oli Caesarille hyvin tärkeää hänen taistelussaan Pompeiusta vastaan Kreikassa.[3][18] Kaupunki löi omaa roomalaismallista rahaa, kuten denaareja, vielä roomalaisen kauden alussa ensimmäiselle vuosisadalle eaa. saakka.[19]

 
Apollon Agyieukselle omistettu obeliski.

Rooman tasavallan loppuaikoina Apolloniasta tuli oppineisuuden keskus, ja monet yläluokkaan kuuluneet roomalaiset lähettivät poikansa sinne opiskelemaan Kreikan kirjallisuutta ja filosofiaa. Myös nuori Octavianus Augustus oli siellä kuuden kuukauden ajan opiskelemassa vuonna 44 eaa. yhdessä ystävänsä Agrippan kanssa, kunnes joutui lähtemään Roomaan saatuaan tiedon Caesarin kuolemasta.[3][20] Cicero kuvaa kaupunkia tuohon aikaan ilmauksella ”urbs magna et gravis”, ”suuri ja merkittävä kaupunki".[3][21] Myöhemmin Augustus antoi Apollonialle vapaakaupungin aseman, mikä sisälsi verovapauden ja itsehallinnon.[11]

Apollonia säilytti kreikkalaisen luonteensa läpi roomalaisen kauden.[7] Laajimmillaan siellä arvioidaan olleen noin 60 000 asukasta.[22] Apollonia alkoi taantua 200-luvulla jaa. Siihen vaikutti erityisesti vuoden 234 maanjäristys, joka tuhosi suuren osan kaupungista ja muutti Aoos-joen uomaa niin, että kaupungin yhteys joelle katkesi. Paljon ihmisiä muutti muualle, eikä kaupunkia pyritty jälleenrakentamaan laajassa mittakaavassa. Ajan kuluessa myös kaupungin satama liettyi umpeen. Kaikki tämä vähensi Apollonian merkitystä satama- ja kauppapaikkana, samalla kun Illyrian tärkeimmän sataman asema jäi Epidamnokselle.[7][9][22][11]

Myöhemmin Apollonian taantumiseen vaikuttivat myös goottien hyökkäykset. Vielä 300-luvulla kaupunki esiintyy merkittävänä piispanistuimen paikkana, mutta 400-luvulla piispanistuin siirrettiin Bylliihin.[7]

Myöhempi historia ja kaivaukset muokkaa

Justinianus I:n aikana 527–565 kaupungin muuria yritettiin vielä kunnostaa viimeisen kerran.[11] Myös Hierokles mainitsee Apollonian 500-luvulla, mutta se ei esiinny enää keskiajan lähteissä.[3][23] Apolloniasta etelään sijainnut Aulon, nykyinen Vlorë, kehittyi keskiajan kuluessa yhä tärkemmäksi samalla kun Apollonia taantui.[3] Bysanttilaisella kaudella Apollonian paikalle rakennettiin Neitsyt Marian luostari, jonka rakentamisessa käytettiin uudelleen antiikin aikaisten rakennusten kiviä. Sen katholikon eli pääkirkko on 1200-luvulta, mutta luostari on saattanut olla olemassa jo 800-luvulla.[7] Kaupungin nimi siirtyi lähelle kehittyneelle Pollinan kylälle, jonka nimi on muuntunut nykyiseksi Pojaniksi.[11]

Apollonian rauniot löydettiin 1800-luvun alussa.[7] Kaupungin ensimmäisiä arkeologisia kaivauksia suorittivat itävaltalaiset vuosina 1916–1918. Vuosina 1923–1938 kaupunkia kaivoivat ranskalaiset, vuonna 1941 italialaiset, ja 1950-luvulta 1980-luvulle albanialaiset yhdessä ranskalaisten ja neuvostoliittolaisten kanssa. 1990-luvulta lähtien kaivauksia ovat suorittaneet albanialaiset yhdessä ranskalaisten ja Cincinnatin yliopiston kanssa.[24] Kaupungin arkeologinen alue on ehdolla Unescon maailmanperintöluetteloon vuodesta 2014.[7]

Rakennukset ja löydökset muokkaa

 
Temppelin rauniot.
 
Apollonian odeionin rauniot.

Apolloniasta säilyneet jäänteet ovat pääosin peräisin hellenistisen ja roomalaisen kauden rakennuksista.[1]

Muurit ja asemakaava

Akropolis ja kaupungin ylempi osa oli linnoitettu omalla muurillaan, joka ajoitetaan 500-luvulle eaa. Se sulki sisäänsä noin 20 hehtaarin kokoisen alueen.[1] Alakaupunkia suojasi toinen muuri, joka ajoitetaan 300–200-luvuille eaa.[1] Sen pituus oli noin 3–4 kilometriä[2][7] ja paksuus noin kolme metriä,[7] ja se sulki sisäänsä noin 80[9]–110 hehtaarin kokoisen alueen.[1] Muuri oli tehty kalkkikivilohkareista ja varustettu torneilla. Sitä on säilynyt nykyaikaan suhteellisen hyvin.[2] Muurissa oli viisi porttia, joista kaksi (portit A ja B) olivat akropoliin itäsivulla. Portti C oli kaupungin eteläportti, ja portit D ja E sijaitsivat muurien luoteisosassa.[10]

Kaupungissa oli suunniteltu ruutuasemakaava, niin kutsuttu Hippodamoksen asemakaava, joka oli noin ajalta 450–380 eaa. Siinä kortteleiden koko oli noin 61 × 61 metriä ja katujen leveys noin 5,95–6,3 metriä.[1][25]

Odeion

Akropoliin eteläisemmän huipun etelälärinteessä sijaitsi odeion tai pieni katettu teatteri. Se on pohjakaavaltaan suorakulmion muotoinen ja siinä on keskellä puolikaarenmuotoinen katsomo, jonka halkaisija on noin 15 metriä. Siinä oli tilaa noin 150 hengelle.[2][26]

 
Apollonian niin kutsutun Suuren stoan rauniot.

Suuri stoa

Akropoliin eteläisemmän huipun rinteessä luoteeseen odeionista sijaitsi noin 75 metriä pitkä stoa eli pylväshalli. Se oli kaksikerroksinen, ja sen alakerroksessa oli doorilaiset ja yläkerroksessa joonialaiset pylväät. Takaseinässä oli 17 puoliympyränmuotoista syvennystä patsaille.[2]

 
Buleuterionin eli Agonotheteiden muistomerkin rauniot.

Buleuterion eli Agonotheteiden muistomerkki

Niin kutsuttu Agonotheteiden muistomerkki sijaitsee odeionin eteläpuolella. Sen rakennutti Antoninusten aikana Quintus Villius Crespinus Furius Proculus, agonothetes eli julkisten kisojen valvoja, prytani ja ylipappi, veljensä Villius Valerius Furius Proculuksen muistoksi. Rakennus on suorakulmainen ja sen koko on noin 19 × 15 metriä. Sen julkisivussa on kuuden korinttilaisen pylvään muodostama portiikki ja päätykolmio. Sisällä rakennuksessa oli vestibyyli ja puolikaarenmuotoinen katsomo ja orkhestra. Rakennusta kutsutaan myös buleuterioniksi, ja se muistuttaa paljon Miletoksen buleuterionia.[2]

Nymfaion

Nymfaion sijaitsi akropoliin luoteisrinteessä. Se rakennettiin hellenistisellä kaudella noin vuonna 250 eaa. ja tunnettiin Kefissoksen lähteenä. Rakennuksessa oli viisi doorilaista pylvästä ja vesiallas, johon vesi tuli läheisestä lähteestä noin 70 metriä pitkää tunnelia pitkin. Rakennus on säilynyt suhteellisen hyvässä kunnossa siksi, että se peittyi maanvyörymän ja maanjäristysten seurauksena jo ennen ajanlaskun alkua.[27]

 
Nymfaionin rauniot.

Temppelit ja pyhäköt

Apollonian pääkultti oli sen nimen mukaisesti omistettu Apollonille. Kaupungissa oli kultit ja näin oletettavasti pyhäköt myös Artemis Limnatiille, Artemis Proskopalle ja Heliokselle.[1] Akropoliin eteläisemmältä huipulta on löydetty oletettavasti Apollonille ja/tai Artemiille omistetun temppelin rauniot, johon liittyvät mahdollisesti läheltä löydetyn joonialaistyylisen, kalkkikivestä tehdyn friisin osat. Friisin veistokset esittävät taistelevia sotilaita, oletettavasti amatsonomakhiaa.[2][25]

Agonotheteiden muistomerkin lähellä on pienen hellenistiselle kaudelle 100-luvulle eaa. ajoitetun temppelin rauniot. Sitä pidetään Artemiin temppelinä, sillä paikalta on löydetty suurikokoinen marmorinen Artemiin patsas.[2][28][29]

 
Artemiin temppelin rauniot.

Neitsyt Marian luostarin sanotaan olevan rakennettu Apollonin temppelin paikalle. Luostarissa on yksi doorilainen pylväs, joka on 400-luvulle eaa. ajoitetusta heksastyylitemppelistä.[2]

Kaupunginmuurien ulkopuolelta läheltä muurien eteläporttia on löydetty 300-luvulle eaa. ajoitetun doorilaisen temppelin jäänteitä.[1] Sen arvellaan olleen omistettu Poseidonille.[28]

Teatteri

 
Teatterin rauniot.

Teatteri sijaitsi akropoliin länsirinteessä. Se rakennettiin hellenistisellä kaudella kreikkalaiseksi teatteriksi ja muutettiin myöhemmin roomalaiseksi teatteriksi. Sen puolikaarenmuotoisessa katsomossa, jonka penkkirivit oli tehty kalkkikivestä,[2] oli tilaa noin 700–8 000 hengelle. Myöhäisantiikin aikana paikalle rakennettiin kirkko, johon käytettiin teatterin katsomon kiviä.[1][26]

Gymnasion

Akropoliin eteläpuolelta noin 300 metriä Neitsyt Marian luostarista etelään on löydetty gymnasion. Se rakennettiin alun perin 500-luvulla eaa. ja uusittiin lukuisia kertoja säilyen käytössä 200-luvulle jaa. Tämän jälkeen se muutettiin asuintaloksi. Raunioista on löydetty muun muassa Afroditen patsaan jalusta ja 300-luvulle ajoittuvia rahoja.[2][30][31]

Muut rakennukset ja rakennelmat

Kaupungin muihin rakennuslöytöihin lukeutuvat muun muassa kolmiaukkoinen riemukaari, kadun varren liiketiloja, kirjastoksi tulkittu rakennus sekä useita roomalaisaikaisia asuintaloja. Kaupungin länsiosasta on löydetty kylpylä, joka on ollut koristeltu lattiamosaiikein.[2] Aoos-joella vaikuttaa olleen jokisatama.[1]

Nekropoliit

Kaupungin nekropoliit eli hauta-alueet sijaitsivat nykyisessä Kryegjatën laaksossa kaupungin itäpuolella. Sieltä on löydetty hautoja 600-luvun eaa. lopulta lähtien. 600–400-lukujen eaa. haudat ovat pääosin tumuluksia ja sarkofageja, 300–200-lukujen eaa. haudat kammiohautoja ja 200-luvulta eaa. ensimmäiselle vuosisadalle eaa. polttohautauksia. Rooman keisarikauden aikaiset haudat ovat usein pienen temppelin muotoisia.[2]

Esinelöydöt

Kaupungista tehtyjä esinelöytöjä on Apollonian arkeologisessa museossa, joka toimii arkeologisella alueella olevassa Neitsyt Marian luostarissa,[32] sekä muun muassa Tiranassa.[2] Yksittäisiä kaupungista löydettyjä veistoksia on muun muassa Louvressa ja Wienin taidehistoriallisessa museossa.[2]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”77. Apollonia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”APOLLONIA (Pojani) Epeiros, Albania”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j k Smith, William: ”Apollonia (3)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ a b Apollonia Pleiades. Viitattu 13.11.2023.
  5. ↑ a b Apollonia (Illyria) 175 Pojan - Απολλωνία ToposText. Viitattu 13.11.2023.
  6. ↑ a b ”49 B3 Apollonia”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
  7. ↑ a b c d e f g h i The Ancient City of Apollonia UNESCO World Heritage Convention. Viitattu 13.11.2023.
  8. ↑ Strabon: Geografika 7.5.8 (kreik.) (engl. käännös); Pseudo-Skylaks: Periplus s. 10.
  9. ↑ a b c d e f Apollonia: Geography Apollonia Archaeological Park. Viitattu 13.11.2023.
  10. ↑ a b Apollonia: Fortifications Apollonia Archaeological Park. Viitattu 13.11.2023.
  11. ↑ a b c d e f g h Apollonia: the Mighty Colony in Illyria Albanopedia. Viitattu 13.11.2023.
  12. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 1.26; Pseudo-Skymnos: Periodos Nikomedeelle 439, 440; Pausanias: Kreikan kuvaus 5.21.12, 5.22.3; Strabon: Geografika 7.5.8; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Ἀπολλωνία.
  13. ↑ The Olympic Victors From Ancient Olympia to Athens of 1896. Foundation of the Hellenic World. Viitattu 22.2.2016.
  14. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 1.26.
  15. ↑ Aristoteles: Politiikka 1290b11–14; ilmaisu ”Joonian Apollonia” (Ἀπολλωνίᾳ τῇ ἐν τῷ Ἰονίῳ, Apollōnia tē en tō Ioniō) viittaa Apolloniaan sijaintiin Joonianmeren puolella, ei Jooniassa.
  16. ↑ Strabon: Geografika 7.5.8.
  17. ↑ Apollonia: Roman period Apollonia Archaeological Park. Viitattu 13.11.2023.
  18. ↑ Julius Caesar: Commentarii de bello civili (Bellum civile) 3.12–.
  19. ↑ Apollonia: Mints Apollonia Archaeological Park. Viitattu 13.11.2023.
  20. ↑ Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Augustus 10; Vellius Paterculus: Rooman historia (Historiae Romanae) 2.59.
  21. ↑ Cicero: Filippolaispuheet (Philippicae) 11.26.
  22. ↑ a b Apollonia: History Apollonia Archaeological Park. Viitattu 13.11.2023.
  23. ↑ Hierokles: Synekdemos s. 653, ed. Wesseling.
  24. ↑ Apollonia: Excavations Apollonia Archaeological Park. Viitattu 13.11.2023.
  25. ↑ a b Apollonia: Monuments Apollonia Archaeological Park. Viitattu 13.11.2023.
  26. ↑ a b Apollonia: Odeon Apollonia Archaeological Park. Viitattu 13.11.2023.
  27. ↑ Apollonia: Nympheum Apollonia Archaeological Park. Viitattu 13.11.2023.
  28. ↑ a b Apollonia: Temples Apollonia Archaeological Park. Viitattu 13.11.2023.
  29. ↑ Apollonia, Temple of Diana Vici.org. Viitattu 13.11.2023.
  30. ↑ Apollonia: Gymnasium Apollonia Archaeological Park. Viitattu 13.11.2023.
  31. ↑ Gymnasionin sijainti: 40°43′09″N, 19°28′12″E.
  32. ↑ Apollonia: Museum Apollonia Archaeological Park. Viitattu 13.11.2023.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Apollonia_(Illyria)&oldid=22050266”