Apollo 14 oli kahdeksas miehitetty avaruuslento Apollo-ohjelmassa ja kolmas, joka laskeutui Kuuhun. Lennolla laskeuduttiin Fra Mauron alueelle, jonne dramaattisen Apollo 13:n suunniteltiin laskeutuvan. Lento onnistui monista ongelmista huolimatta.

Apollo 14
Alan Shepard Kuussa.
Alan Shepard Kuussa.
Lennon tilastotiedot
Kutsukoodi Komentomoduuli: Kitty Hawk
Kuumoduuli: Antares
Miehistön määrä 3
Laukaisu 31. tammikuuta 1971
kello 21.03.02 UTC
Paluu Maahan 9. helmikuuta 1971
kello 21.05.00 UTC
Lennon kesto 9 päivää, 1 minuutti ja 58 sekuntia
Miehistön kuva
Apollo 14: Roosa, Shepard ja Mitchell.
Apollo 14: Roosa, Shepard ja Mitchell.
Navigaatio
← Apollo 13 Apollo 15 →
Kuumoduuli Antarekseen vievät jäljet.

Lennon kulku muokkaa

 
Komentomoduuli Kitty Hawk esillä Kennedyn avaruuskeskuksessa.

Kun alus lähti Maan kiertoradalta kohti Kuuta, sen piti kääntyä ympäri ja telakoitua kolmannen vaiheen nokassa olevaan kuumoduuliin. Telakointia yritettiin viisi kertaa ennen kuin se onnistui[1].

Virtapiiriongelma häiritsi laskeutumista ja olisi keskeyttänyt lennon, jos se olisi ilmaantunut laskeutumismoottorin käytön jälkeen. Kyse oli hätätilanteeseen tarkoitetusta keskeytystoiminnasta, jossa laskeutumisosa irrotettiin ennen aikojaan, ja nousuosan moottori käynnistyisi. Astronautit ohjelmoivat kuumoduulin tietokoneen uudelleen maasta tulleiden ohjeiden mukaan. Tämä uudelleenohjelmointi esti vahingossa laskeutumistutkaa saamasta kaikua Kuun pinnasta. Astronautit kiersivät tutkan käsiohjauksella osoittamaan kohti Kuun pintaa. Komentaja Alan Shepard laskeutui tämän jälkeen käsiohjauksella lähemmäs aiottua kohdetta kuin koskaan Apollo-lennoilla. Laskeutuminen jäi vain 180 metriä liian lyhyeksi[2]. Kuussa Shepard löi kaksi golfpalloa, jotka lensivät ehkä 130-370 metriä. Tämä on laskettu jälkikäteen, astronautit eivät käyneet golfpalloja hakemassa. Astronautit räjäyttelivät pieniä panoksia, joista syntyi järistysaaltoja. Järistysaaltoja mitattiin seismometreilla, ja niinpä järistysaaltojen heijastumisista saatiin jonkin verran tietoa Kuun rakenteesta. Kuun pinnalla käytettiin ensi kertaa pyörää, eräänlaisia kottikärryjä[3].

Astronauttien oli määrä ottaa näytteitä kivisestä Cone-kraatterista. He kävelivät vahingossa sen ohi. Kuun pinnalla on vaikeaa arvioida etäisyyksiä ja maaston muotoja[4]. Koska astronautit liikkuivat niin hitaasti, he eivät ehtineet ottaa näytteitä sieltä ennen kuin lennonjohto määräsi astronautit palaamaan takaisin[5]. Myöhemmillä lennoilla astronautit kykenivät suunnistamaan Kuussa kuuautoissa olevien laitteiden avulla.

Lennon laukaisu oli 31. tammikuuta 1971 kello 21.03.02 UTC Kennedy Space Centeristä. Lento laskeutui Kuuhun Fra Mauron ylängölle 5. helmikuuta 1971 kello 9.18.11 UTC ja viipyi siellä 33 tuntia, 30 minuuttia ja 29 sekuntia. Paluu Maahan tapahtui 9. helmikuuta 1971 kello 21.05.00 UTC. Lennon kokonaiskesto oli 9 päivää, 1 minuutti ja 58 sekuntia.

Komentomoduulin nimi oli Kitty Hawk ja kuumoduulin Antares.

Miehistö muokkaa

Kuukävely muokkaa

EVA = extra-vehicular activity, aluksen ulkopuolinen toiminta

EVA 1 muokkaa

EVA 1 alkoi 5. helmikuuta 1971 kello 14.42.13 UTC

Shepard – EVA 1

  • Astui Kuuhun: 14.54 UTC
  • Takaisin kuumoduuliin: 19.22 UTC

Mitchell – EVA 1

  • Astui Kuuhun: 14.58 UTC
  • Takaisin kuumoduuliin: 19.18 UTC

EVA 1 päättyi: 5. helmikuuta 1971 kello 19.30.50 UTC

Kesto: 4 tuntia, 47 minuuttia ja 50 sekuntia

EVA 2 muokkaa

EVA 2 alkoi 6. helmikuuta 1971 kello 8.11.15 UTC

Shepard – EVA 2

  • Astui Kuuhun: 8.16 UTC
  • Takaisin kuumoduuliin: 12.38 UTC

Mitchell – EVA 2

  • Astui Kuuhun: 8.23 UTC
  • Takaisin kuumoduuliin: 12.28 UTC

EVA 2 päättyi: 6. helmikuuta kello 12.45.56 UTC

Kesto: 4 tuntia, 34 minuuttia ja 41 sekuntia

Yksityiskohtia muokkaa

Astronautit laskeutuvat kuumoduulista ja pystyttävät Yhdysvaltain lipun kuun pinnalle
  • Apollo 14 oli viimeinen kuulento, jolla astronautit laitettiin palattuaan karanteeniin.
  • Shepardilla oli mukanaan Kuussa golfmaila, jolla hän löi kaksi palloa. Hän väitti ensin toisen pallon lentäneen "maileja ja maileja ja maileja". Myöhemmin hän kuitenkin arvioi pallon lentäneen 200–400 metriä.
  • Shepard oli kuuhun laskeutuessaan 47-vuotias ja on vanhin kuukävelijä

Lähteet muokkaa

  • Gatland, Kenneth & Arthur C Clarke: Kohti avaruutta, Avaruuden valloituksen historia. Suomentanut Pertti Jotuni. Hämeenlinna: Karisto, 1982. ISBN 951-23-1896-2.
  • Whitehouse, David: Kuun elämäkerta. WSOY, 2004. ISBN 951-0-28401-7 (sid.).

Viitteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa