Tumma mehiläinen
Tumma mehiläinen (Apis mellifera mellifera) on eräs tarhamehiläisen alalaji. Tumma mehiläinen on kehittynyt Alppien pohjoispuolella ja levinnyt luontaisesti Pohjois-Euroopan lauhkean vyöhykkeen pohjoisrajoille. Sen levinneisyys on seurannut karkeasti tammivyöhykkeen rajaa Skandinaviasta Viron poikki kaakkoiseen Karjalaan. Italialaiseen mehiläiseen verrattuna tumma mehiläinen on isompi ja tummempi, eikä sillä erotu raitoja takaruumiissa. Se talvehtii pienenä talvipallona eikä kuluta paljon ruokaa, sillä se on tottunut Pohjolan karuihin olosuhteisiin. Luonteeltaan tumma mehiläinen on ärhäkkä ja parveilee melko herkästi. Se kerää loppukesällä satoa kanervasta. Suomessa tumma mehiläinen oli tarhattuna yleinen ennen eteläisempien alalajien tuontia.[1]
Tumma mehiläinen oli aiemmin maailman yleisin alalaji, mutta se oli kadonnut lähes kokonaan 1960-luvulle tultaessa. Heteroosin myötä hybridiksi muuttuneessa mustassa alalajissa voimistuneet aggressiiviset käyttäytymispiirteet tekivät sen kanssa työskentelyn vaikeaksi, mikä johti sen vaihtamiseen lempeämpiin alalajeihin ja mustan mehiläisen nopeaan harvinaistumiseen 1960-lukuun mennessä. Puhtaina mustat mehiläiset ovat kuitenkin lauhkeita vaikkakin arkoja. Niiden kyky kerätä arvokasta kanervakasvien mettä ja talvehtia vaikeissakin oloissa ovat erityisesti Pohjoismaissa edullisia ominaisuuksia. Kyseistä alalajia on alettu elvyttää 2000-luvulla.[2][3][4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Savolainen, Tero H.: Mehiläisten maailma: tunne, hoida, harrasta, s. 16−17. Tammi, 2016. ISBN 978-951-31-8496-4.
- ↑ Yrjö Hjelt: Mustien mehiläisten pelastusoperaatio Pohjoismaissa alkaa kesällä yle.fi. 20.5.2016 Julkaisu = Yle.fi. Viitattu 20.5.2016.
- ↑ Aimo Nurminen: Eurooppalainen tumma mehiläinen: Säilyttämisen arvoinen Mehiläishoitajat.fi. Viitattu 20.5.2016.
- ↑ Pohjoismainen tumma mehiläinen Luonnonvarakeskus (Luke), viitattu 25.5.2016
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tumma mehiläinen Wikimedia Commonsissa
