Antrean junaräjäytys 1896

Antrean junaräjäytys tapahtui Antrean rautatieasemalla sunnuntaiaamuna noin kello 9 aikaan 1. maaliskuuta 1896 kun asemalle pysähtyneen Viipurista Joensuuhun matkalla olleen postijunan numero 201 yhdessä toisen luokan matkustajavaunussa räjähti dynamiittipanos. Räjähdyksessä kuoli kaksi henkilöä ja useita vaunussa olleita muita matkustajia loukkaantui.

Dynamiittipanoksen räjäyttäjä oli junassa matkustajana ollut 28-vuotias rakennusmestari Theodor (Antti) Skutnabb. Hän oli ostanut ennen lähtöään Viipurista rautakaupasta viisi kiloa dynamiittia, nalleja ja sytytyslankaa sijoittaen ne mukaan ottamaansa matkalaukkuun. Skutnabbilla ja hänen naisseuralaisellaan työmiehen vaimo Aleksandra (Sandra) Vitikaisella oli mukanaan myös alkoholijuomia ja appelsiineja pärevasussa ja he nauttivat näitä matkan aikana. Junan pysähdyttyä Hannilan rautatieasemalle Skutnabb jätti aseman postilaatikkoon kaksi kirjettä jotka oli osoitettu hänen Hämeenlinnassa asuneelle isälleen ja Viipurissa asuneelle veljelleen Akseli Skutnabbille. Junan saavuttua vähän ennen Antrean asemaa Vuoksen ylittävälle rautatiesillalle vaunussa olleet matkustajat kuulivat Skutnabbin ja Vitikaisen istumapaikkojen suunnasta paukahduksen ja näkivät savua jota meni ulos avoimesta vaunun ikkunasta.

Junan pysähdyttyä Antrean asemalle useat junassa olleet matkustajat poistuivat asemalaiturille ja asemarakennukseen aamiaista syömään. Parin minuutin kuluttua junan pysähtymisestä siinä vaunussa jossa Skutnabb oli matkustanut tapahtui voimakas räjähdys. Vaunun katto romahti osittain sisään ja vaunun kappaleita sinkoili räjähdyksen voimasta lähiympäristöön. Asemarakennus vaurioitui ja sen ikkunoita särkyi. Voimakas paineaalto kaatoi myös asemalaiturilla olleita ihmisiä. Räjähdyksessä saivat surmansa Skutnabb ja Vitikainen. Muut vaunussa olleet matkustajat selvisivät hengissä. Kolme heistä sai pahempia vammoja ja yhdeltä, Tohmajärveltä kotoisin olleelta Elin Ailama (Aili) Järnefeltiltä (1870–1953) jouduttiin amputoimaan jalat polvista. Aili Järnefelt harrasti kanteleen soittoa ja pian onnettomuuden jälkeen säveltäjä Jean Sibelius sävelsi kaksi kantelesävellystä hänelle (Moderato, JS 130, ja Dolcissimo, JS 63). Neljä henkilöä vietiin ylimääräisellä junalla Viipurin lääninsairaalaan hoidettavaksi. Räjähdyksessä tuhoutuneen ja tuleen syttyneen matkustajavaunun ohella kolme muuta asemalla ollutta vaunua sai vaurioita.

Skutnabbin jättämistä kirjeistä selvisi että hän oli päättänyt tehdä itsemurhan. Kirjeiden sisällön perusteella arveltiin että Skutnabbin tarkoituksena oli räjäyttää dynamiittipanos jo silloin kun juna oli Vuoksen sillalla jolloin juna olisi syöksynyt virtaan ja kuolonuhrien määrä olisi noussut suureksi.

Theodor (tai Antti) Skutnabb oli syntynyt vuonna 1868 Hämeenlinnassa, jonne hänen isänsä rakennusmestari Petter Anders Skutnabb (1829–1900) oli muuttanut Pohjanmaalta. Hän kävi Hämeenlinnassa viisi luokkaa yksityiskoulua ja suoritti rautateiden virkatutkinnon 1885 ollen sitten harjoittelijana rautateillä kolmen vuoden ajan. Tämän jälkeen hän kävi Helsingin teollisuuskoulun, josta hän valmistui rakennusmestariksi. Skutnabb oli sitten tie- ja vesirakennuslaitoksen palveluksessa eri työmailla ja viimeksi hän oli työnjohtajana Paakkolan kanavatyömaalla. Hänen kerrottiin viettäneen juopottelevaa elämää jo pitkään. Sandra Vitikaisen aviomies oli myös ollut työssä Paakkolan työmaalla ja perhe oli asunut Paakkolassa.