Anne Haila
Anne-Kaarina Elise Haila (29. joulukuuta 1953 Helsinki – 21. syyskuuta 2019 Helsinki)[1][2] oli suomalainen akatemiaprofessori, joka tutki kaupungistumista. Hän oli kansainvälisesti suuntautunut tutkija, jonka kohteena olivat kiinteistömarkkinat, kaupunkisuunnittelu ja asuntopolitiikka.[1]
Haila kirjoitti ylioppilaaksi Pohjois-Tapiolan yhteiskoulussa Espoossa 1972 ja valmistui Teknillisestä korkeakoulusta ensin diplomi-insinööriksi 1981, tekniikan lisensiaatiksi 1987 ja tekniikan tohtoriksi 1990.[2] Hän opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa maanmittausinsinööriksi ja suoritti samanaikaisesti opintoja Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.[1] Vierailevana tutkijana hän toimi Münsterin yliopistossa Saksassa 1979–1980, New Yorkin kaupunginyliopistossa 1985–1986 ja Los Angelesissa sijaitsevassa Kalifornian yliopistossa 1993–1994.[3] Haila väitteli tekniikan tohtoriksi samanaikaisesti silloisen miehensä Uskali Mäen kanssa (eronnut 1992), josta myös tuli sittemmin akatemiaprofessori.[1][3]
Työurallaan Haila toimi myös opettajana Singaporen kansallisessa yliopistossa 1994–1996 ja tutkijana Kööpenhaminassa Pohjoismaisessa Aasian tutkimuksen instituutissa 1996–1997. Ensimmäinen professorinimitys oli Norjan maatalousyliopistoon, jossa hän työskenteli 1997–1998. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan, erityisesti kaupunkitutkimuksen professoriksi Haila nimitettiin 1998 ja akatemiaprofessorina Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa hän aloitti vuoden 2019 alussa.[1][3]
Haila kirjoitti useita artikkeleita kiinteistömarkkinoista, kaupunkisuunnittelusta ja kaupunkiteoriasta kansainvälisiin tieteellisiin aikakausjulkaisuihin ja kokoomateoksiin.[3] Kirjoittamassaan teoksessa Urban land rent (2016) hän osoitti maankoron Singaporen valtion taloudelliseksi perustaksi. Julkaisu sai aikaan laajan kansainvälisen keskustelun ja kirja päätyi Harvardin yliopiston ja Oxfordin yliopiston tutkintovaatimuksiin.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Kivinen, Markku & Rahkonen, Keijo: Kaupungistumisen tutkijan ainutlaatuinen työ jäi kesken. (Muistokirjoitus) Helsingin Sanomat, 2.10.2019, nro 266, s. B 13. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.10.2019.
- ↑ a b Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit Finlands professorer 1640–2007, s. 140. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
- ↑ a b c d Pajala, Lasse & Lagerbohm, John (toim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2011, s. 156. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-24712-8.