Avaa päävalikko

Anna Sahlstén

suomalainen taidemaalari
Tämä artikkeli käsittelee taidemaalaria. Näytelmäkirjailija Anna Sahlsténista on eri artikkeli.

Anna Sofia Sahlstén (22. syyskuuta 1859 Iisalmi21. elokuuta 1931 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, joka kuuluu Suomen kultakauden ajan maalareihin.[1] Hän omaksui realistisen ulkoilmamaalauksen ja naturalismin ja alkoi saada vähitellen jalansijaa muotokuvamaalarina. Hänen maalauksensa ovat aiheiltaan tyypillisiä 1800-luvun töitä: kukkia, lapsia, perhe-elämää ja säätyläistyttöjä.[2]

Anna Sahlstén
Taidemaalari, piirustuksenopettaja Anna Sahlstén.
Taidemaalari, piirustuksenopettaja Anna Sahlstén.
Henkilötiedot
Koko nimi Anna Sofia Sahlstén
Syntynyt 22. syyskuuta 1859
Iisalmi
Kuollut 21. elokuuta 1931 (71 vuotta)
Helsinki

Sisällysluettelo

ElämänvaiheetMuokkaa

Sahlsténin vanhemmat olivat kamarineuvos Clas Vilhelm Sahlstén ja Edla Elisabeth o.s. Heinricius. Perhe muutti Helsinkiin Annan ollessa 8-vuotias. Hän kävi ruotsalaista tyttökoulua, josta hän sai päästötodistuksen 1877.[3] Hän opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1877–1880 ja Yliopiston piirustussalissa sekä Adolf von Beckerin yksityiskoulussa vuosina 1880–1882 ja sen jälkeen Pariisissa Courtois'n, Rixanin ja Delancen johdolla talvikaudet 1884–1885 ja 1889–1890 pohjoismaalaisten suosimassa Académie Colarossissa. Vuonna 1896 Pariisiin suuntautuva opintomatka kulki Pietarin ja Berliinin kautta.[4] Sahlstén teki taiteilijan debyyttinsä 1884, ja hänen töitään oli esillä Suomen Taiteilijain näyttelyissä 1892–1898 sekä 1902, 1908, 1930 ja 1932.[5]

Sahlstén aloitti opetustyön jo 21-vuotiaana ja toimi oppikoulun piirustuksenopettajana vuosina 1882–1926 yhteensä 46 vuotta. Vuonna 1906 hän oli mukana perustamassa Suomen Piirustusopettajayhdistystä, joka on nykyisin Kuvataideopettajat ry ja vuotta myöhemmin sen jäsenlehden Styluksen. Yhdistys oli maamme ensimmäinen aineenopettajayhdistys. Hänestä tuli yhdistyksen ensimmäinen ja pitkäaikainen puheenjohtaja. Liitossa oli aluksi 116 jäsentä, joista helsinkiläisiä oli 30. Hän teki opintomatkoja Venäjälle, Pohjoismaihin ja Italiaan. Hän maalasi kansantyyppejä, savolaisia ja pohjalaisia usein tupa- tai kirkkoympäristössä. Lisäksi hän maalasi alttaritauluja. Häntä pidetään psykologisen realismin taitajana. 1900-luvulla töihin tuli huumoria. Pauligin kahvin erikoispussin Kolme kahvia juovaa mummoa tulivat ihmisille tutuiksi. Taulun omistaja Robert Paulig on valmistanut sen perusteella erityisen kahvimerkin "Anna Sahlsténin kahvi". Olvi-Säätiö omistaa yhden Sahlsténin näistä mummoista maalaamista tauluista. Tästä taulusta oli tehty näyttelyjuliste vuonna 2009 pidettyyn juhlanäyttelyyn.[4]

Vuonna 1926 hän jäi eläkkeelle Helsingin suomalaisen yhteiskoulun piirustuksenopettajan virasta. Samana vuonna Arvi A.Karisto Oy julkaisi Nuorten Näytelmiä -vihkosarjassa Sahlsténin kaksinäytöksisen näytelmän "Paimen-Pertti ja prinsessa Priscilla". Eläkepäivinään Sahlstén teki useita maalausmatkoja Etelä-Ranskaan. Leppävaaran 1929 vihittyyn vanhaan kirkkoon, nykyiseen Perkkaan kappeliin, hän teki maalauksen Kristus siunaa lapsia.[3] Työvuosinaan hän oli huolissaan lasten ruokailusta ja vuonna 1916 häneltä ilmestyi kortti Koulukeiton hyväksi.[6] Turun taidemuseon kokoelmissa on Sahlsténin kansainvälisesti kenties tunnetuin taulu Leipähuolia, joka oli näytteillä Pariisissa 1896 Mars-kentän salongissa.[1]

Sahlstén kuoli 72-vuotiaana.

Arja Saijonmaa on Anna Sahlsténin veljen Pekan pojantytär.[1]

MaalauksiaMuokkaa

 
Leikkaus sairaalassa, n. 1893.
  • Kirkkomatkalla, 1892
  • Emännän puuhaa, 1892
  • Leikkaus sairaalassa, n. 1893
  • Leipähuolia, 1896
  • Karjalaismies, 1902
  • Hyvä paimen (Kristus siunaa lapsia), 1929 Perkkaan kappeli, Espoo

LähteetMuokkaa

KirjallisuusMuokkaa

ViitteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anna Sahlstén.
  • Konttinen, Riitta: Sahlstén, Anna (1859–1931). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.1.2015. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  • Sahlstén, Anna hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)