Anna Rastas (s. Helsinki) on suomalainen kulttuurintutkija, yhteiskuntatieteilijä ja tietokirjailija, joka on tutkinut erityisesti rasismia ja monikulttuurisuus-kysymyksiä. Hän on erikoistunut etnografisiin, osallistaviin ja toimintatutkimusmenetelmiin.[1] Rastas on toiminut myös vuosia pakolais- ja maahanmuuttajatyössä sekä maahanmuuttajatyöhön, monikulttuurisuuteen, rasismin ja antirasismiin liittyvien aiheiden opettajana ja kouluttajana. Lisäksi Rastas on toiminut erilaisissa lastensuojelu- ja ihmisoikeusjärjestöjen antirasistisissa verkostoissa.[2]

Rastas suoritti yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa, ja hän on työskennellyt siellä yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa sekä sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksella muun muassa tutkijana, akatemiatutkijana, kollegiumtutkijana, tuntiopettajana sekä sosiaaliantropologian vs. yliassistenttina ja määräaikaisena professorina.[3] Rastas on myös luennoinut ja ollut vierailevana tutkijana ulkomaisissa yliopistoissa muun muassa Hollannissa, Yhdysvalloissa ja Etelä-Afrikassa.[1] Rastaan väitöskirjatutkimus "Rasismi lasten ja nuorten arjessa. Transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi (Racism in the everyday life of children and young people. Transnational roots and multicultural Finland in the making)" käsittelee rasismin kokemuksia Suomessa lasten ja nuorten arjessa.[4] Väitöksensä jälkeen hän on tutkinut muun muassa afrikkalaisten diasporaa, museoita ja kirjallisuutta.[5] Anna Rastas on julkaissut yli 30 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia. [6][5]

Vuosina 2004−2007 Rastas kuului Nuorisotutkimus-lehden toimituskuntaan.[7] Rastas on esiintynyt laajasti julkisuudessa rasismiin ja muun muassa kansainväliseen adoptioon liittyvissä kysymyksissä.[8] Vuonna 2007 Rastas työryhmineen sai Koneen Säätiöltä 174 444 euron apurahan Tietokirjojen Afrikka Suomessa -tutkimushankkeelle.[9] Vuonna 2015 Rastas oli mukana käsikirjoittamassa ja toteuttamassa laajaa Euroopan unionin Kotouttamisrahaston, Ulkoasiainministeriön ja Koneen Säätiön rahoittamaa Afrikka Suomessa näyttelyhanketta Työväenmuseo Werstaalla Tampereella.[10][11] Suomen Akatemia myönsi Rastaan afrikkalaisten diasporaa ja museoita käsittelevälle "Rethinking diasporas, redefining nations. Representations of African diaspora formations in museums and exhibitions" -hankkeelle rahoituksen vuosille 2015-2020.[12][13]

Teoksia muokkaa

  • Anna Rastas: Rasismi lasten ja nuorten arjessa : transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi. Väitöskirja. Tampere University Press, Nuorisotutkimusverkosto, 2007. ISBN 978-951-44-6946-6.

Toimittajana muokkaa

  • Anna Rastas: Kaikille lapsille. Lastenkirjallisuus liikkuvassa, monikulttuurisessa maailmassa. Suomen Kirjallisuuden Seura, 2013. ISBN 9789522224286.
  • Suvi Keskinen, Anna Rastas, Salla Tuori: En ole rasisti, mutta… Maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä. Vastapaino, 2009. ISBN 978-951-768-248-0.
  • Rastas, Anna & Huttunen, Laura & Löytty, Olli (toim.): Suomalainen vieraskirja: Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta. Tampere: Vastapaino, 2005. ISBN 951-768-176-3.
  • Anna Rastas (toim.): Kaiken maailman kokkeja : Tampereen vastaanottokeskuksen keittokirja. Tampereen vastaanottokeskus, Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, 1998. ISBN 952-90-9753-0.

Artikkeleita muokkaa

  • Marko Lamberg, Ulla Piela ja Hanna Snellman: Satunnaisesti Suomessa. Kalevalaseuran vuosikirja 97, s. 86–103. Anna Rastas, Leena Pelkokangas: Rosan jäljillä kolmella mantereella. Tulkintoja ylirajaisuudesta ja muuttuvasta suomalaisuudesta. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2018. ISBN 978-951-858-005-1.
  • Jukka Jouhki ja Tytti Steel: Etnologinen tulkinta ja analyysi. Kohti avoimempaa tutkimusprosessia, s. 125–164. Anna Rastas: Toimijuus edellä. Näyttely analyysina yhteisöistä ja kulttuurisista muutoksista. Ethnos-toimite 18. Suomen kansatieteilijöiden yhdistys Ethnos ry, 2016. ISBN 978-952-68509-0-0.
  • Anna Simola ja Anna Rastas: ”Jos rohkenen sanoa...” Voiko ihonväristä puhua edistämättä rasismia?. Teoksessa Journalismikritiikin vuosikirja 2008, Maarit Jaakkola (toim.). Journalismin tutkimusyksikkö, 2008. ISSN 1797-6014.
  • Anna Rastas: Katseilla merkityt, silminnähden erilaiset. Lasten ja nuorten kokemuksia rodullistavista katseista.. Nuorisotutkimus, 2002, s. 3–17.
  • Anna Rastas: Miksi rasismin kokemuksista on niin vaikea puhua?, s. 33–55. Teoksessa Puhua vastaan ja vaieta. Neuvottelu kulttuurisista marginaaleista, Jokinen Arja, Huttunen Laura, Kulmala Anna (toim.). Gaudeamus, 2004.

Lähteet muokkaa

  1. a b Anna Rastas annarastas.com. Viitattu 9.1.2020.
  2. Adoptiolaki 20 vuotta – juhlaseminaari 21.–22.10.2005. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 14.4.2008.
  3. Anna Rastas akatemiatutkija 9.1.2020. Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta.
  4. YTM Anna Rastaan sosiaaliantropologian alaan kuuluva väitöskirja 29.5.2007. Tampereen yliopisto. Viitattu 14.4.2008.
  5. a b Anna Rastas Academia. Viitattu 9.1.2020.
  6. Julkaisuluettelo annarastas.com. Viitattu 9.1.2020.
  7. Tehtävät tieteellisissä julkaisuissa, komiteoissa ja tieteellisissä toimikunnissa Tampereen yliopisto.
  8. esimerkiksi: [1], [2],[3],[4], [5], [6], [7], Ilta-Sanomat 24.4.: Rasismitutkija toruu Viivi Avellánia
  9. Myönnetyt apurahat Koneen Säätiön. Viitattu 14.4.2008.
  10. Afrikka Suomessa -näyttely haastaa käsityksiä suomalaisuudesta Alusta. Viitattu 9.1.2020.
  11. Afrikka Suomessa -näyttely Työväenmuseo Werstaalla Afrikan Sarvi. Viitattu 9.1.2020.
  12. Rethinking diasporas, redefining nations. Representations of African diaspora formations in museums and exhibitions annarastas.com. Viitattu 9.1.2020.
  13. Anna Rastas henkilöprofiili Tampereen yliopisto. Viitattu 9.1.2020.

Aiheesta muualla muokkaa