Anhydriitti
Anhydriitti on vedetön, tavallisesti massamainen kalsiumsulfaattimineraali, jota käytetään maanparannusaineena ja sementin valmistuksessa.[1][2] Vedettömyyteen viittaa myös sen nimi, joka on johdettu kreikankielisestä sanasta anudros eli ’ilman vettä’.
| Anhydriitti | |
|---|---|
 Anhydriittilohkare |
|
| Luokka | sulfaattimineraalit |
| Kemialliset ominaisuudet | |
| Kemiallinen kaava | CaSO4 |
| Fysikaaliset ominaisuudet | |
| Väri | valkoinen tai väritön |
| Asu | massamainen |
| Kidejärjestelmä | rombinen |
| Kovuus Mohsin asteikolla | 3–3,5 |
| Ominaispaino | 2,9–3,0 g/cm3 |
| Optiset ominaisuudet | |
| Viiru | valkoinen |
| Lähteet | |
|
Luhr, s. 70.[1] |
|
| Aiheesta muualla | |
Anhydriittiä esiintyy usein kerrostuneena toisten evaporiittien kanssa.[1] Veden vaikutuksesta se muuttuu vesipitoiseksi kalsiumsulfaattimineraaliksi, kipsiksi[2], josta sen erottaa helpoiten lohkeavuuden perusteella; anhydriittikiteissä on kolme lohkosuuntaa, jotka ovat suorassa kulmassa toisiinsa nähden[1].
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Luhr, James F. (päätoimittaja): ”Maapallo – Maapallon anatomia – Mineraalit”, Maapallo, s. 70. Anhydriitti. Suomentanut Heikkilä, Pasi. Helsinki: Affecto Finland Oy, Karttakeskus, 2007. ISBN 978-951-593-040-8.
- ↑ a b Geologinen sanakirja (Anhydriitti) Kiviopas. Suomen Kansallinen Geologian Komitea. Viitattu 6.3.2010.
Katso myös muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- Mindat: Anhydrite (englanniksi)
- Webmineral: Anhydrite Mineral Data (englanniksi)
- Handbook of mineralogy: Anhydrite (pdf) (englanniksi)