Anhydriitti on vedetön, tavallisesti massamainen kalsiumsulfaattimineraali, jota käytetään maanparannusaineena ja sementin valmistuksessa.[1][2] Vedettömyyteen viittaa myös sen nimi, joka on johdettu kreikankielisestä sanasta anudros eli ’ilman vettä’.

Anhydriitti
Anhydriittilohkare
Anhydriittilohkare
Luokka sulfaattimineraalit
Kemialliset ominaisuudet
Kemiallinen kaava CaSO4
Fysikaaliset ominaisuudet
Väri valkoinen tai väritön
Asu massamainen
Kidejärjestelmä rombinen
Kovuus Mohsin asteikolla 3–3,5
Ominaispaino 2,9–3,0 g/cm3
Optiset ominaisuudet
Viiru valkoinen
Lähteet

Luhr, s. 70.[1]

Aiheesta muualla

Anhydriitti Commonsissa

Anhydriittiä esiintyy usein kerrostuneena toisten evaporiittien kanssa.[1] Veden vaikutuksesta se muuttuu vesipitoiseksi kalsiumsulfaattimineraaliksi, kipsiksi[2], josta sen erottaa helpoiten lohkeavuuden perusteella; anhydriittikiteissä on kolme lohkosuuntaa, jotka ovat suorassa kulmassa toisiinsa nähden[1].

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Luhr, James F. (päätoimittaja): ”Maapallo – Maapallon anatomia – Mineraalit”, Maapallo, s. 70. Anhydriitti. Suomentanut Heikkilä, Pasi. Helsinki: Affecto Finland Oy, Karttakeskus, 2007. ISBN 978-951-593-040-8.
  2. a b Geologinen sanakirja (Anhydriitti) Kiviopas. Suomen Kansallinen Geologian Komitea. Viitattu 6.3.2010.

Katso myös

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa