Anders Roos nuorempi
Anders (Andreas) Roos nuorempi (19. syyskuuta 1785 Pietarsaari – 17. toukokuuta 1842 Kokkola)[1] oli kokkolalainen suurkauppias ja laivanvarustaja.
Elämäkerta muokkaa
Anders Roosin vanhemmat olivat kauppias ja raatimies Anders Roos vanhempi (1750–1810) ja Maria Elisabeth Rahm (1759–1803), jotka muuttivat vuonna 1779 Pietarsaaresta Kokkolaan. Roosit olivat kauppiaita ja laivanvarustajia jo kolmannessa polvessa.
Anders Roos vanhempi harjoitti huomattavaa tukku- ja ulkomaankauppaa sekä laivanrakennusta ja kohosi kokkolalaisten suurkauppiaitten eturiviin muutamassa vuodessa. Hän oli nerokas ja häikäilemätön liikemies, joka keräsi mittavan omaisuutensa erityisesti Ranskan vallankumoussotien aikana lähettämällä aluksiaan puutavara- ja tervalasteissa sotiviin valtioihin.[2] Rahtaaminen epävarmoilla merillä oli suuri riskinotto koska uhkana oli menettää aluksensa ja lastinsa sotaa käyvien maiden merikaappareille.[3] Riski kuitenkin kannatti ja vuoden 1800 varallisuusselvityksessä Roos vanhempi oli Suomen rikkain mies, aikana jolloin Kokkola oli maan johtavia tervakauppa- ja merenkulkukaupunkeja.[4][5] Anders Roos vanhemmalla ja Maria Elisabeth Rahmilla oli yhteensä 12 lasta, joista Anders nuorempi oli ainoa aikuiseksi elänyt poika.[1]
Anders nuorempi sai hyvän koulutuksen, hän opiskeli ensin Åbo Akademissa ja myöhemmin Englannissa. Anders osallistui isänsä liiketoimintaan jo 17-vuotiaana ja sai itsellisoikeudet poikkeuksellisesti jo 19-vuotiaana. Isän terveyden heiketessä hän sai porvarioikeudet ja astui kauppahuoneen liiketoiminnan johtoon 24-vuotiaana vuonna 1809.[4]
1830-luvulla Anders Roos nuorempi omisti kolmasosan Kokkolan suurimmillaan olleesta kauppalaivastosta sekä useita sahoja. Kiristynyt kilpailu johti kuitenkin siihen, ettei kauppahuone menestynyt enää yhtä hyvin kuten Anders Roos vanhemman aikana.[3] Nuorin poika Otto Herman jatkoi kauppatoimintaa, mutta suhdanteet heikkenivät ja kauppahuone teki vararikon vuonna 1881.[3]
Perhe muokkaa
Anders Roos avioitui vuonna 1809 Pietarsaaren rikkaimpiin kauppiaisiin kuuluneen Adolf Lindskogin ja Anna Catharina Niclasdotter Malmin tyttären Maria Sophia Lindskogin (1787–1856) kanssa.[4] Heillä oli yhteensä kymmenen lasta, kolme poikaa ja seitsemän tytärtä: Catharina Sophia Roos (1809–1861), Anders Oskar Roos (1812–1849), Adolf Roos (1814–1815), Rosina Amanda Etholén (1816–1864), Maria Bernhardina Malm (1817–1887), Adolphina Mathilda Petander (1820–1907), Constance Elisabet Nordenswan (1821–1910), Lovisa (Louise) Hildegard Nordensvan (1823–1902), Otto Herman Roos (1825–1914) ja Sophie Emelie Schmiedte (1829–1903).[1]
Tyttäret olivat kuuluja kauneudestaan ja vanhinta lukuun ottamatta avioituivat hyvin, heistä useat Ruotsiin. Pojista kumpikaan ei jatkanut isänsä kauppiasuraa menestyksellä. Catharina Sophia muutti pysyvästi Ruotsiin ja pysyi naimattomana.[4]
Roosin talo muokkaa
Anders Roos nuorempi rakennutti todennäköisesti isänsä suunnitelmien pohjalta vuosina 1810–1813 Kokkolaan kaksikerroksisen kivisen kaupunkitalon, joka tunnetaan Roosin talona. Pitkän suunnittelu- ja rakennusajan vuoksi rakennuksessa on vaikutteita sekä kustavilaisesta uusklassismista että rokokoon arkkitehtuurista.[6] Talo oli valmistuessaan kolmas kivitalo Kokkolassa[7] ja vuosisadan suurin yksityistalo Suomessa. Rakennuksessa on näkyvissä myös rakennusmestari Jacob Rijfin vaikutteita mm. ulkoportaissa ja pohjakaavassa.[8] Talo toimi sekä perheen asuntona että liike- ja edustustilana. Koska talo oli seudun edustavin, vuonna 1819 keisari Aleksanteri I:n vierailu sijoitettiin sinne.
Nykyisin talossa toimii K.H. Renlundin museo. Johan Erik Lindhin vuonna 1828 maalaamat muotokuvat Anders Roosista, Maria Sophia Roosista sekä Catharina Sophia Roosista ovat nähtävillä museossa.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c https://www.geni.com/people/Anders-Roos-Jr/6000000002768631885tarvitaan parempi lähde
- ↑ Jari Ojala: Kansallisbiografia Studia Biographica 4.. 2000, 2016. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1997–.
- ↑ a b c Lars-Eric Thylin: Liikemiehiä ja vaikuttajia - Affärsmän och aktörer kokkolanseutu.fi. 2019.
- ↑ a b c d e K.H. Renlundin museon huoneteksti
- ↑ Visit Kokkola - Neristan, s. 10. Kokkolan Matkailu Oy.
- ↑ Visit Kokkola - Neristan Kokkolan Matkailu Oy.
- ↑ Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristot RKY Museovirasto.
- ↑ K. H. Renlundin museon huoneteksti. K. H. Renlundin museo.