Anafe (m.kreik. Ἀνάφη, Anafē, lat. Anaphe) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Anafen eli nykyisen Anáfin saarella eteläisellä Egeanmerellä Kreikassa.[1][2]

Anafe
Ἀνάφη
Anafen kaupungin raunioita.
Anafen kaupungin raunioita.
Sijainti

Anafe
Koordinaatit 36°21′31″N, 25°47′58″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Anáfi, Etelä-Egean saaret
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Kykladit / Sporadit
Aiheesta muualla

Anafe Commonsissa

Maantiede muokkaa

Anafen poliksen kaupunkikeskus sijaitsi kukkulan huipulla saaren kaakkoisissa sisäosissa, linnuntietä noin kolme kilometriä koilliseen nykyisestä Anáfin kylästä. Anafen kaupunkivaltio käsitti koko suhteellisen pienen saaren, eikä saarella ollut muita kaupunkeja.[1][3]

Strabon luokitteli Anafen saaren Kreetanmeren saariksi, Apollonios Rhodoslainen ja Stefanos Byzantionlainen puolestaan osaksi Sporadeja.[1] Nykyisin saari luetaan Kykladeihin.

Historia muokkaa

 
Akropoliin raunioita.
 
Apollon Aigleteen temppelin peribolos-muuria.

Anafen saaren alkuperäiseksi nimeksi mainitaan Membliaros. Kreikkalaisessa mytologiassa se sai tämän nimen saman nimisestä Kadmoksen pojasta, joka päätyi saarelle Europea etsiessään.[2]

Kaupungin tiedetään olleen olemassa poliksena suuren osan klassista kautta ja ainakin vielä hellenistisen kauden alussa vuonna 323 eaa.[1] Kaupunki on luetteloitu polikseksi eli itsenäiseksi kaupunkivaltioksi sillä perusteella, että monet seikat tukevat tällaista tulkintaa, vaikka sitä ei suoraan kutsutakaan polikseksi missään antiikin aikaisessa lähteessä.[1] Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Anafe kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja maksoi tästä 1 000 drakhman vuotuista veroa.[1] Kaupunki löi omaa hopearahaa 400-luvulta eaa. lähtien.[1][4] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Anafaīos (Ἀναφαῖος).[2]

Antiikin lähteiden mukaan saarella eli paljon peltopyitä. Athenaios kertoo tarinan, jonka mukaan eräs astypalaialainen olisi päästänyt muutaman linnun Anafelle, jonka jälkeen ne lisääntyivät siellä niin nopeasti, että asukkaat joutuivat lähes hylkäämään koko saaren.[2]

Rakennukset ja löydökset muokkaa

Kaupunkikeskus

Anafen poliksen kaupunkikeskus oli rakennettu akropolis-kukkulalle ja sen rinteille. Kaupunkikeskuksen pyhäköihin kuuluivat muun muassa Apollon Pythiokselle ja Artemis Soteiralle omistetut temppelit sekä Asklepioksen pyhäkkö. Kukkulalla on paljon muurien ja rakennusten raunioita. Myös kaupungin satamasta on löydetty jäänteitä.[1][2]

Apollon Aigleteen temppeli

 
Strangfordin Apollon, n. 510–500 eaa. British Museum.

Anafe tunnettiin antiikissa erityisesti Apollon Aigleteelle eli Apollon Asgelatakselle omistetusta temppelistä. Mytologiassa pyhäkön perustajina pidettiin argonautteja. Nämä omistivat temppelin Apollonille, koska jumala näytti heille saaren suojapaikaksi heidän jouduttuaan myrskyyn.[1][2][5] Temppeli sijaitsi noin kolme kilometriä kaupunkikeskuksesta itään ja rakennettiin 300-luvulla eaa. Siitä on säilynyt huomattavia raunioita, mukaan lukien seinää ja peribolos-muuria. Jäänteet ovat nykyisin osa Elävöittävän lähteen luostaria. Temppeli oli yhdistetty kaupunkiin pyhällä tiellä.[1][6]

Esinelöydöt

Kaupungin alueelta on löydetty useita piirtokirjoituksia.[1][2] Löydöksiin kuuluu myös veistoksia. Muun muassa arkaaisen Strangfordin Apolloniksi kutsutun kuros-veistoksen (n. 510–500 eaa.) sanotaan olevan peräisin saarelta. Veistos on nykyisin British Museumissa.[7]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h i j k Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”474 Anaphe”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c d e f g Smith, William: ”Anaphe”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. Anaphe Pleiades. Viitattu 1.2.2018.
  4. Hansen, Mogens Herman: Index of characteristics that indicate polis status of 541 communities not explicitly called polis in Archaic and/or Classical sources Copenhagen Polis Centre. Arkistoitu 24.7.2011. Viitattu 1.2.2018.
  5. Pseudo-Apollodoros: Bibliotheke 1.9.26; Apollonios Rhodoslainen: Argonautika 4.1706; Plinius vanhempi: Naturalis historia 2.87, 4.12; Ovidius: Muodonmuutoksia 7.461.
  6. Anaphi - The Sanctuary of Apollo 'Aigletes' and the Monastery of Zoodochos Pigi Greek Travel Guide - Greece & Greek Islands Travel Guide. Viitattu 15.10.2018.
  7. The Strangford Apollo Collection Online. The British Museum. Viitattu 15.10.2018.

Aiheesta muualla muokkaa