Avaa päävalikko

Amazasp III (georg. ამაზასპ III, nimen latinisoitu muoto Amazaspus) oli Iberian (paikallisesti Kartlin eli muinaisen Itä-Georgian) kuningas vuosina 260265. Hän kuului luultavasti Aršakiani-dynastiaan.

Amazaspia ei tunneta keskiaikaisesta georgialaisesta kirjallisesta perinteestä, vaikka georgialaiset kronikat kertovatkin kahdesta aiemmasta Amazasp-nimisestä kuninkaasta (georgiankielinen muoto persian nimestä Hamazasp). Amazasp on kuitenkin mainittu ajan sassanidien epigrafisissa lähteissä. Kolmikielisessä kaiverruksessa Ka'ba-ye Zartoshtissa Iberia luetaan Iranin vasallivaltioiden joukkoon ja kerrotaan sen kuninkaan Hamazaspin etuoikeutetusta asemasta sassanidien hovissa, jossa hän seuraa Adiabenen kuningas Ardashiria, Carmanian kuningas Ardashiria ja Mesenen kuningatar Denagia. Hän edeltää pitkää prinssien, ministerien ja kuninkaallisten kaupunkien satraappien luetteloa. Professori Cyril Toumanoff Georgetownin yliopistosta on ehdottanut, että energinen sassanidien šaahi Sapor I asetti Amazaspin Rooman valtakuntaa kannattavan kuningas Mirdat II:n antikuninkaaksi. Mirdat tunnetaan ainoastaan georgialaisista kronikoista. Toinen, ylipappi Kartirin kirjoittama sassanidien kaiverrus todellakin viittaa iranilaisten hyökkäykseen Iberiaan (ja Kaukasian Albaniaan) joskus vuoden 260 jälkeen. Amazasp näyttää tulleen syrjäytetyksi valtaistuimelta vuonna 265, kun Saporin toiminta hallitsijana oli päättymässä.[1][2][3][4]

LähteetMuokkaa

  1. W.B. Fischer, Ilya Gershevitch, Ehsan Yarshster: The Cambridge History of Iran, s. 708. Cambridge University Press, 1993. ISBN 0521246938.
  2. Toumanoff, Cyril: Chronology of the Early Kings of Iberia, s. 13, 18-19. Traditio, nro 25, 1969.
  3. I E S Edwards: The Cambridge Ancient History, s. 489. Cambridge University Press, 2005. ISBN 0521264308.
  4. Rapp, Stephen H.: Studies In Medieval Georgian Historiography: Early Texts And Eurasian Contexts, s. 293. Peeters Bvba, 2003. ISBN 90-429-1318-5.