Allada (myös Alladah, Grand Ardra Arda tai Ardah[1]) on Beninin Atlantiquen departementissa sijaitseva piirikunta, kaupunki ja arrondissementti.

Allada
Grand Ardra
Allada-1er août 1999 (1).jpg
Allada

6°39′54″N, 2°09′00″E

Valtio Benin Benin
Departementti Atlantique
Maantiede
Kokonaispinta-ala 381 km²
Väestö
Väkiluku (2013) 127 512

www.web-africa.org/allada

Nykyinen Allada, jota kutsutaan myös nimillä, oli Fonin kuningaskunnan pääkaupunki, jota kutsuttiin myös Alladan kuningaskunnaksi. Kuningaskunnan alku sijoittuu 1200- tai 1300-luvuille, aikaan jolloin Aja- asettuivat alueelle ja järjestäytyivät kuningaskunnaksi noin vuonna 1600. Kuningaskunta päättyi vuonna 1724, jolloin se hävisi naapurilleen, Dahomeyn kuningaskunnalle ja siitä tuli uuden kuningaskunnan maakunta.

Alladan nykyisen piirikunnan pinta-ala on 381 neliökilometriä, ja vuonna 2013 sen asukasluku oli 127 512 henkilöä.[2]

HistoriaMuokkaa

Alladan kuningaskunta oli nykyisen Cotonoun länsi-, ja Ouidahin itäpuolella. Allada oli seudun voimakkain kuningaskunta noin vuoteen 1625 asti, jolloin kilpailu kruununperijäprinssien välillä hajoitti sen kolmeen osaan. Aja-maahanmuuttajat perustivat alkuperäisen Alladan kylän noin vuonna 1575. Ajat tulivat alun perin Tadosta, joka on lähellä Mono-jokea nykyisessä Togossa ja laskee Beninin lahteen nykyisessä Grand-Popossa.[3] Suullisen perimätiedon mukaan Ajat muuttivat Tadosta 1100- tai 1200 -luvuilla asettuen alueelle, joka nykyisin vastaa Etelä-Beniniä.

Ennen sen pohjoisen naapurin Dahomeyn kuningaskunnan valloitusta 1724 Alladan kuningaskunta oli alueen voimakkain valtio. Se oli tärkeä orjien myyjä transatlanttiseen orjakauppaan. Orjien myynti tapahtui Alladan rannikkokylien Offran ja Jakinin kautta nykyisen Godomeyn alueella.[4] Siellä oli myös espanjalainen lähtysasema, joka perustettiin vuosina 1660–1661.

Kolmen Alladan kruunua tavoittelevan prinssin riidat huipentuivat noin vuonna 1625, kun perustettiin kaksi uutta kylää, Pikku Arda (myös Ajatche) ja Abomey. Prinssi Kokpon jäi pienentyneeseen Alladaan ja hänestä tuli sen uusi kuningas. Te-Agdan nimitti itsensä Pieneen Ardan hallitsijaksi. Sitä alettiin myöhemmin kutsua Porto-Novoksi (”uusi satama”) portugalilaisten, alueen kauppaa hallinneiden kauppiaiden toimesta. Kolmas prinssi Do-Aklin, perusti Abomeyn.[1] 1600-luvun puolivälissä Alladassa, jota silloin kutsuttiin myös nimillä Grand Ardra tai Arda, oli noin 30 000 asukasta.[5]

Kaikki kolme kuningasta olivat liittolaissuhteessa Oyon imperiumiin, mutta hajoamisen jälkeen Abomeysta tuli kaikkein voimakkain. Se piti yllä vahvaa keskitettyä hallintoa ja pysyvää armeijaa. Abomeyn perustaneet ajat solmivat seka-avioliittoja paikallisten heimojen ihmisten kanssa ja muodostivat fon-kansan. Vuonna 1724 Agaja-kuninkaan (noin 1673–1740) aikana fonit liitettiin jäljelle jääneeseen Alladaan. Pian sen jälkeen, noin vuonna 1727 Agaja valloitti naapurikuningaskunnan Ouidahin (Whydah) käyttämällä tuliaseita, joita hän oli saanut eurooppalaisilta kauppiailta, jotka olivat Guineanlahden rannoilla.

Hänen voittonsa johti Abomeyn, Alladan ja Ouidahin yhdistämiseen uutena Dahomeyn kuningaskuntana, jossa Alladasta tuli yksi Dahomeyn kolmesta maakunnasta. Eräs Alladan tärkeistä keskuksista oli Arda, jonka nimen ansiosta Alladan kuningaskunnan tunsivat useimmat eurooppalaiset.

Allada, Abomey ja Ouidah olivat kaikki osallisia transatlanttisessa orjakaupassa ja ne kukoistivat sisämaan hankkijoiden ja eurooppalaisten kauppiaiden välittäjinä kauppa-asemilla Porto Novossa ja Ouidahissa Guineanlahden rannikon kaistaleella, jota kutsutaan joskus Orjarannikoksi.[1]

Suullisen perimätiedon mukaan Ajat muuttivat Etelä-Beniniin 1100- tai 1200 -luvuilla siirtymällä Tadosta Mono-joelle. He asettuivat alueelle, joka nykyisin vastaa Etelä-Beniniä. Vuoteen 1600 mennessä kolme veljestä   - Kokpon, Do-Aklin ja Te-Agdanlin   - jakoivat alueen hallinnon keskenään. Kokpon otti Grand Ardran pääkaupungin halliten Alladan valtakuntaa, kun taas hänen veljensä Do-Aklin perusti Abomeyn (josta tuli Dahomeyn kuningaskunnan pääkaupunki) ja heidän veljensä Te-Agdanlin perusti Pikku Ardran, joka tunnetaan myös nimellä Ajatche, ja jota portugalilaiset kauppiaat kutsuivat Porto-Novoksi (Uusi satama), joka on nykyinen Beninin pääkaupunki.[1]

Yhteyksien alku eurooppalaisten kanssaMuokkaa

Varhaisimmat viittaukset Alladan yhteyksiin eurooppalaisten kanssa ovat portugalilaisissa lähteissä vuodelta 1539, kun kristityt lähetyssaarnaajat raportoivat, että sen kuningas piti vankina ja kohteli huonosti lähettiläitä muun muassa “Aridasta ja Labidasta.” (labida on mahdolliseti Labadi). Varhaisimmat viittaukset portugalilaisten kanssa käytävään kauppaan on tähän asti arveltu olevan vuodelta 1553, kun Sao Toméssa ollut portugalilaisten tukikohta suuntautui kaupankäyntiin Guoneanlahdelle. Dokumentissa mainitaan: “Joki, jota kutsutaan Papouesiksi”, siis Popoksi, nykyiseksi Grand-Popon seuduksi. Tutkijat arvelevat, että kaupankäynti Alladan kanssa käynnistyi tämän jälkeen. Laivausten asiakirjoja ei ole jäljellä, mutta tiedetään, että Afrikassa syntyneitä orjia, joita kutsuttiin sanoilla "Arda" tai "Arara" tavattiin Perussa 1560-luvulta alkaen.

Espanjalainen lähetyssaarnaajien missio saapui Alladaan vuonna 1660. Aloitteen sen saapumiseen teki Alladan kuningas, jonka lähettämä suurlähettiläs oli Espanjan kuninkaan luona vuonna 1657, Lähetystyön tekijöiden saavuttua he huomasivat, että Alladassa oli jo kristinuskoa tunnustavia, joista jotkut toimivat kuninkaan portugalia puhuvina tulkkeina.

Myöhemmin (2020) löydetyn aineiston mukaan Alladan ja Portugalin väliset yhteydet ja Alladan kiinnostus kristinuskoon ja kaupankäyntiin ovat kuitenkin peräisin varhaisemmalta ajalta. Lissabonin arkistosta löytyneiden tietojen mukaan Alladan kuninkaan lähettiläs olisi ollut Lissabonissa jo 1500-luvun puolessa välissä. Hänen neuvottelunsa Portugalin kuninkaan kanssa koski sekä kristityn kirkon, että kauppasuhteiden perustamista Alladaan.[4]

Merkittäviä kansalaisia ja asukkaitaMuokkaa

Haitin vallankumouksellinen Toussaint L'Ouverture oli Gaou Guinoun poika, joka itse oli Alladan hallitsijan poika, joka otettiin kiinni ja orjuutettiin.[6]

VäestötiedotMuokkaa

Kaupungin väestötiedot:

Vuosi Väestö [2]
1979 12 022
2008 21 833
2013 23 287

PiirikuntaMuokkaa

Alladan piirikunnassa ovat seuraavat arrodissementit ja niiden asukasmäärät:

  • Agbanou 11 480
  • Ahouannonzoun 11 960
  • Attogon 7 123
  • Avakpa 4 852
  • Ayou 7 897
  • Hinvi 5 160
  • Lissegazoun 14 989
  • Lon-Agonmey 4 227
  • Sekou 26 494
  • Tokpa-Avagoudo 3 992
  • Allada 23 287
  • Togoudp 6 051

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Page, Willie F., toim: Encyclopedia of African history and culture Volume III from conquest to colonization (1500 to 1850), s. 11. Facts on File Inc., 2005.
  2. a b Tableau 2 : Effectifs de population par département, commune et arrondissement au RGPH4 RGPH4 : QUE RETENIR DES EFFECTIFS DE POPULATION EN 2013 ?. 2015. REPUBLIQUE DU BENIN. (ranskaksi)
  3. Asiwaju, A. I.: The Aja-Speaking Peoples of Nigeria: A Note on Their Origins, Settlement and Cultural Adaptation up to 1945. Africa: Journal of the International African Institute, 1979, 49. vsk, nro 1. (englanniksi)
  4. a b Law, Robin ja Pinto, P.: New Evidence on Relations between Portugal and the Kingdom of Allada in the Sixteenth Century. History in Africa, 2020. Artikkelin verkkoversio. en
  5. Monroe, J. Cameron: Urbanism on West Africa's Slave Coast American Scentist. 24.9.2014. Sigma Xi, The Scientific Research Honor Society. Viitattu 22.2.2019. (englanniksi)
  6. Beard, J. R. (John Relly): Toussaint L'Ouverture: A Biography and Autobiography: 1863,. Viitattu 22.2.2019. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

Saheed Aderinto: African Kingdoms: An Encyclopedia of Empires and Civilizations. ABC-CLIO, 2017. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Allada