Avaa päävalikko

Alfred Josef Ferdinand Jodl (10. toukokuuta 1890 Würzburg16. lokakuuta 1946 Nürnberg) oli saksalainen kenraalieversti toisessa maailmansodassa. Jodl toimi Wehrmachtin pääesikunnan eli OKW:n operaatiopäällikkönä ja Wilhelm Keitelin sijaisena. Jodl tapasi Adolf Hitlerin jo vuonna 1923[1] ja kuului myöhemmin tämän tärkeimpiin sotilasneuvonantajiin.

Alfred Jodl
Alfred Jodl
Alfred Jodl
Henkilötiedot
Syntynyt 10. toukokuuta 1890
Saksan keisarikunnan lippu Würzburg, Saksa
Kuollut 16. lokakuuta 1946 (56 vuotta)
Merchant flag of Germany (1946–1949).svg Nürnberg, Yhdysvaltain vyöhyke, Saksa
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Saksan keisarikunnan lippu Saksan keisarikunta
Saksan lippu Weimarin tasavalta
Natsi-Saksan lippu Natsi-Saksa
Palveluvuodet 1910–1945
Taistelut ja sodat
Sotilasarvo Kenraalieversti
Allekirjoitus
Allekirjoitus

Sisällysluettelo

Ensimmäinen maailmansotaMuokkaa

Jodl opiskeli Münchenin kadettikoulussa, josta hän valmistui 1910, ja liittyi armeijaan tykistöupseerina. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän toimi tykistöpatteriupseerina ja palveli länsirintamalla 1914–1916 haavoittuen kahdesti. Vuonna 1917 hän palveli lyhyen ajan itärintamalla kunnes palasi länteen esikuntaupseeriksi. Sodan jälkeen Jodl pysyi asevoimissa liittymällä Versailles’n rauhansopimuksella rajoitettuun Reichswehriin.

Hitlerin esikunnassaMuokkaa

Vuonna 1935 Jodl ylennettiin kenraalimajuriksi. Anschlussin jälkeen 1938 Jodl komennettiin Wieniin 44. tykistörykmentin komentajaksi. Samana vuonna Jodlista tuli pääesikunnan eli OKW:n operatiivisen osaston päällikkö ja sodan aikana johtoesikunnanpäällikkö. Jodlin tehtäviä oli pitää Hitler sotilaallisen tilanteen tasalla. Hän neuvotteli päivittäin Hitlerin kanssa ja muunsi tämän suunnitelman konkreettisiksi strategioiksi.[1] Hänestä tuli kansallissosialistisen puolueen kannattaja.lähde? Hitler ylensi Alfred Jodlin kenraalieverstiksi vuonna 1944.

OikeudenkäyntiMuokkaa

 
Alfred Jodl allekirjoittaa antautumisasiakirjan 7. toukokuuta 1945.

Kenraalieversti Alfred Jodl allekirjoitti 7. toukokuuta 1945 Saksan ehdottoman antautumisen liittoutuneille. Jodl pidätettiin ja häntä syytettiin Nürnbergin oikeudenkäynnissä salaliitosta tarkoituksena tehdä rikoksia rauhaa vastaan, hyökkäyssodan suunnittelusta, käynnistämisestä ja käymisestä, sekä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Hyvin merkityksellinen todiste häntä vastaan oli Hitlerin kansainvälisen oikeuden vastaisen Kommando-käskyn kumoamatta jättäminen. Käsky määräsi kaikki Saksan alueella tavatut kommandot – ilman sotilaspukua tavatut vihollissotilaat ja vakoojat – teloitettavaksi siinäkin tapauksessa että nämä antautuisivat.

Kuolema ja syyttömäksi julistaminenMuokkaa

Alfred Jodl todettiin syylliseksi kaikkiin neljään syytekohtaan ja tuomittiin kuolemaan. Hänen pyyntöään saada kuolla ampumalla ei otettu huomioon, vaan hänet hirtettiin 16. lokakuuta 1946. Jodl pyysi ja sai viimeiseksi asukseen saksalaisen jalkaväkisotilaan puvun ja saappaat. Viime töikseen hän itse äärimmäisen pikkutarkasti silitti pukunsa, kiillotti saappaansa ja siivosi vankisellinsä. Jodl käveli sotilaallisesti marssien viimeisen matkansa hirttolavalle. Ennen kuolemaantuomion täytäntöönpanoa hän lausui viimeisiksi sanoikseen: ”Ich grüße Dich, mein ewiges Deutschland.” (”Tervehdin sinua, ikuinen Saksani”).

28. helmikuuta 1953 müncheniläinen tuomioistuin kumosi Jodlin kuolemantuomion julistaen hänet syyttömäksi rikoksiin ihmiskuntaa vastaan. Hänen omaisuutensa, joka oli takavarikoitu vuonna 1945, palautettiin hänen leskelleen Luise Jodlille.[2]

LähteetMuokkaa

  1. a b Huber, Nora: KONZEPT zur Dissertation: Die private Seite der NS-Täter (PDF) (s. 11) wsg-hist.uni-linz.ac.at. Viitattu 7.5.2009. (saksaksi)
  2. Shoa.de: Alfred Jodl (Hubert Beckers), haettu 7.5.2007

Aiheesta muuallaMuokkaa