Alexander Uexküll-Gyllenband
Alexander Uexküll-Gyllenband (4. huhtikuuta 1864 Pietari – 15. joulukuuta 1923 Helsinki) oli venäjänsaksalainen filosofi, vapaaherra ja todellinen valtioneuvos. Lisäksi hän toimi teatterivaikuttajana Suomessa 1910-luvulla. Hänen ensimmäinen aviopuolisonsa oli suomalainen näyttelijä Ida Aalberg.
Elämä muokkaa
Uexküll-Gyllenbandtin suku oli muuttanut Venäjälle Saksasta ja Baltiasta 1600-luvulla. Sen jäsenet olivat korkeita virkamiehiä ja melko varakkaita, pari sukuun kuulunutta perhettä oli jopa rikkaita tehtaineen ja kaivoksineen. Alexander Uexküll-Gyllenbandin isä vapaaherra Alexander Uexküll-Gyllenbandt vanhempi oli senaattori, hänen äitinsä Line von Adelson oli dresdeniläisen lääkärin tytär. Uexküll-Gyllenband – hän pudotti sukunimensä lopusta t-kirjaimen pois – opiskeli Saksan yliopistoissa ja valmistui lakimieheksi, mutta oli kiinnostunut myös filosofiasta.[1][2]
Uexküll-Gyllenband avioitui suomalaisen näyttelijän Ida Aalbergin kanssa Lontoossa 24. heinäkuuta 1894. Aalberg oli aikansa tunnetuimpia suomenkielisiä teatteriprimadonnia.[3] Liitto oli Uexküll-Gyllenbandin ensimmäinen ja Aalbergin toinen – näyttelijätär oli asianajaja Lauri Kivekkään leski. Pariskunta Aalberg-Uexküll-Gyllenband asettui Pietariin, ja heillä oli asunto myös Helsingissä Vironkadulla. Avioparin kolmantena asuntona toimi kartanomainen huvila Augustenhof Pikiruukissa lähellä Viipuria Suomenlahden rannalla.[4]
Uexküll-Gyllenband alkoi vähitellen kiinnostua teatteritaiteesta ja otti osaa niin sanottuun teatterisotaan, joka johtui Aalbergin ja Suomen Kansallisteatterin johtajien huonoista väleistä. Teatteritaiteessa hänen esikuvinaan olivat Konstantin Stanislavski ja Moskovan Taiteellinen Teatteri.[5] Uexküll-Gyllenband jäi leskeksi tammikuussa 1915. Liitto Aalbergin kanssa oli lapseton. Uexküll-Gyllenbandin pitkäaikainen tavoite oli oman ammattiteatterin perustaminen. Toive toteutui vuonna 1919, jolloin Helsingin Uudessa ylioppilastalossa aloitti Ida Aalberg-teatteri, joka tosin jäi lyhytikäiseksi. Lisäksi Uexküll-Gyllenband kaavaili museota puolisonsa muistoksi, mutta projekti kariutui.[6]
Vuonna 1919 Uexküll-Gyllenband avioitui Ida Aalberg-teatteriin näyttelijäksi tulleen Irja Nordbergin kanssa. Pariskunnan vanhimmasta tyttärestä, Sole Uexküllista tuli aikanaan merkittävä teatterikriitikko.[7]
Lähteet muokkaa
- Heikkilä, Ritva: Ida Aalberg - Näyttelijä jumalan armosta, WSOY 1998, ISBN 951-0-22587-8
- Suomen kansallisbiografia 10, ISBN 978-951-746-451-2
Viitteet muokkaa
- ↑ Ida Aalberg – Näyttelijä jumalan armosta, s. 345 ja 346
- ↑ http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3101/
- ↑ Ida Aalberg – Näyttelijä jumalan armosta, s. 352
- ↑ Ida Aalberg – Näyttelijä jumalan armosta, s. 411
- ↑ http://www.helsinki.fi/teatteritiede/tietoa/.../trihissa3.ppt
- ↑ Suomen Kansallisteatteri 1902/1917, s. 351
- ↑ Suomen kansallisbiografia 10, s. 143