Aleksanterinsaari
Aleksanterinsaari (engl. Alexander Island, esp. Isla Alejandro I, ven. Земля Александра I, Zemlja Aleksandra I)[1] on suuri saari Etelämantereen rannikolla. Saari on noin 435 kilometriä pitkä, 200 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on noin 43 250 neliökilometriä.[2]
Aleksanterinsaaren sijainti punaisella
| Sijainti |
Antarktiksen sopimuksen alue (d) - |
|---|---|
| Vesialue | |
| Merialue | |
| Korkein kohta |
Mount Stephenson, 2 987 m |
| Pinta-ala |
43 250 km² |
Saari sai nimensä Zemlja Aleksandra, ”Aleksanterinmaa”, keisari Aleksanteri I:n mukaan venäläiseltä Fabian Gottlieb von Bellingshausenin johtamalta tutkimusretkikunnalta vuonna 1821.[3] Vuoteen 1940 asti saaren luultiin olevan osa mannerta, koska sen mantereesta erottava Yrjö VI:n salmi on jäätikön alla. Aleksanterinsaaren maasto on kumpuilevaa, korkein huippu on 2 987 m merenpinnan yläpuolella.[2] Saarella sijaitsee muun muassa Ablation Lake -niminen järvi.
Saarella on Yhdistyneen kuningaskunnan polttoainevarasto.[4] Saaren omistuksesta on vaatimuksia Chilellä, Argentiinalla ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla.[2]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Aleksanterinsaari Eksonyymit. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 20.3.2024.
- ↑ a b c Alexander Island Encyclopedia Britannica. Viitattu 20.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Antarctica Detail Unites States Geological Survey. Arkistoitu 28.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Fossil Bluff Field Station British Antarctic Survey. Viitattu 20.3.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aleksanterinsaari Wikimedia Commonsissa
