Albert Ulrik Bååth
Albert Ulrik Bååth (1853−1912[1]) oli ruotsalainen runoilija ja muinaisskandinaavisen runouden ja elämän tutkija. Hänen runokokoelmansa Dikter (1879), johon hän sittemmin on liittänyt useita uusia kokoelmia, kuten Nya dikter (1881), kansalliset Svenska toner (1893) ynnä muita, toivat realistisen todellisuudenkuvauksen Ruotsin runouteen, samaan aikaan kuin August Strindberg ja Anne Charlotte Edgren-Leffler istuttivat realismin suorasanaiseen kirjallisuuteen. Vielä Bååth on kirjoittanut kertovat runoelmat Marit Vallkulla (1887) sekä runoilija Lars Wivalliuksen elämäntarinasta aiheensa saaneen Kärlekssagan på Björkeberga (1892).[2]
| Albert Ulrik Bååth | |
|---|---|
 Albert Ulrik Bååth |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1853 |
| Kuollut | 1912 (58–59 vuotta) |
| Kansalaisuus | Ruotsi |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | ruotsi |
| Tuotannon kieli | ruotsi |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Bååthin muinaisskandinaavisen kirjallisuuden ja elämän tutkimuksista mainittavia ovat Nordiskt forntidslif (1890), Nord-mannaskämt (1895), Nordmannamystik (1898). Hän on myös julkaissut Nials saga, Forn-nordiska sagor i svensk bearbetning ynnä muita.[2]
Bååthin sisar oli kirjailija Cecilia Bååth-Holmberg.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Albert Ulrik Bååth, Svenskt biografiskt lexikon, viitattu 18.2.2020
- ↑ a b c Bååth, Albert Ulrik & Bååth-Holmberg, Cecilia Tietosanakirja osa 1, palsta 1387, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Albert Ulrik Bååth Wikimedia Commonsissa
