Albert Richardtson

Albert Richardtson (vuoteen 1906 asti Lindström) (s. 1882 Tukholma1947 Turku)[1] oli suomalainen arkkitehti. Hän kävi koulua Turussa ja valmistui arkkitehdiksi vuonna 1907 Helsingin Polyteknillisestä opistosta.

Martin seurakuntatalo, Turku (1932).
Porthanin koulu, Tornio (1910)

Richardtson työskenteli arkkitehtina Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiöllä, jolle hän suunnitteli Paraisten tehtaan alueen asemakaavan ja osan rakennuksista.[1] Vuonna 1909 hän perusti arkkitehtitoimiston Turkuun. Ruotsalaissyntyinen Richardtson sai Suomen kansalaisuuden vuonna 1906 ja kävi Turussa ruotsalaisen klassillisen lyseon. Hän oli Turun kaupunginvaltuuston ja kirkkovaltuuston jäsen sekä asemakaavalautakunnan puheenjohtaja. Hän toimi myös Turun Urheilupuistoa isännöineen Turun Urheilun Ystävät ry:n hallituksessa.[2]

Richardtsonin tytär oli arkkitehti Lillevi Richardtson, joka muutti valmistuttuaan Ruotsiin.[3]

Richardtsonin suunnittelemia rakennuksiaMuokkaa

TurussaMuokkaa

  • Palvelijattarien vanhainkoti, Akkakoti (nykyään Candolinien Palvelukoti), Multavierunkatu 8, 1911[1][4]
  • Kansallisromanttinen huvila Satavan Erikvallassa, nykyinen Heinänokka, 1920-luku.[5] Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä osti Heinänokan tilan vuonna 1965 Albert Richardtsonin kuolinpesältä, johon kuuluivat leskirouva Elsa Richardtson ja arkkitehti Lillevi Richardtson. Kauppaa oli rahoitettu korottomalla lainalla, jonka seurakuntayhtymä maksoi pois Lillevi Richardtsonin kuoltua vuonna 2006.[6]
  • Nordean Turun konttorirakennus, Kauppiaskatu 9 b, 1926. Myöhemmät muutokset ovat suunnitelleet Erik Bryggman ja Aarne Ehojoki.[7]
  • Elokuvateatteri Bio-Bion rakennus, Eerikinkatu 20, 1927. Rakennus on purettu 1962.[8]
  • Rettigin tupakkatehtaan rakennus, 1927[1]
  • Asunto Oy Linnankatu 37 a, 1928[9]
  • Ruissalontie 6, tehdas- ja varastorakennus, 1928[10]
  • Asunto Oy Otava, Yliopistonkatu 24, 1928[2]
  • Turun kaasutehtaan tuotantorakennukset, V kaupungiosassa, 1929. Kaikki rakennukset on purettu.[1]
  • Kaasumestarien asuinrakennus ”Mattila”, Merimiehenkatu 9, 1929[1]
  • Linnankatu 1 (muutokset 1930 ja 1941)[2]
  • Martin seurakuntatalo, Temppelinkatu 1, 1932[1]
  • Kiinteistö Oy Turun Lintula, Eerikinkatu 7, 1932[11]
  • Asunto Oy Urhonlinna, Stålarminkatu 3, 1939[11]
  • Saippuacenter, Ruissalontie 8, (muutokset 1939-1943)[10]
  • Turun vesilinna, yhdessä Erik Bryggmanin kanssa, Vesilinnantie 1, 1941[12]
  • Harja- ja sivellintehdas, Kalastajankatu 4, 1941-43[13]
  • Ruotsalainen seurakuntatalo, Eerikinkatu 22, 1942[1]

MuuallaMuokkaa

  • Entinen Porthanin koulun rakennus, Suensaari, Tornio, 1910, yhdessä Albert Holmströmin kanssa[14][15]
  • Kompin asuinalue, Rauma, 1919lähde?
  • Rauman Lasitehtaan konttorirakennus (nyk. satamatoimisto), Rauma, 1920lähde?
  • Kalkkitehtaan teknillisen johtajan asuintalo, Kalkkipaadenraitti, Lappeenranta, 1938[16]
  • Vuoksenniskan terästehtaan ”savimajat”, Imatra, 1942[17][18][19]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h Kupila, Sanna & Saarela, Rauli & Syrjälä, Ilkka & Kujansuu, Ulla (grafinen ulkoasu): Turun kaasukellot, s. 32-35. Turun maakuntamuseon julkaisuja 10. Turku: Turun maakuntamuseo & Turku Energia Oy, 2006. ISBN 951-595-109-7.
  2. a b c Lahtinen Rauno ja Otronen Merja: Kävely 1920- ja 1930-lukujen Turussa, s. 68-71, 132. Turkuseura, 2012. ISBN 978-952-67404-7-8.
  3. Arkivförteckning, Lillevi Richardtsons personarkiv – Örebro stadsarkiv (Internet Archive)
  4. Talon historia Candolinien Palvelukoti r.s.. Viitattu 1.5.2012.
  5. Heinänokan leirikeskus Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 19.3.2013.
  6. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, yhteisen kirkkoneuvoston pöytäkirja (PDF) (§ 312) 1.6.2006. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 19.3.2013.
  7. Julius Murtojärven taiteellinen opinnäytetyö Turun ammattikorkeakoulu 2011. Viitattu 19.3.2013.
  8. Mäkilä, Jari: Turun Elokuvateattereiden historia 1905–2005: Bio-Bio Jari Mäkilä. Viitattu 1.5.2012.
  9. Asemakaavanmuutos- ja tonttijaonmuutosehdotus; (VII) 7 kaupunginosan korttelin 5 tonteille 6, 8-10 "Linnankatu 35-37" (42/2004) (§ 772) Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunnan pöytäkirja 13.12.2005. 13.12.2005. Turun kaupunki. Viitattu 19.3.2013.
  10. a b Linnakaupungin osayleiskaava (Osayleiskaavaselostus) 6.10.2010. Turun kaupunki. Viitattu 19.3.2013.
  11. a b Liuke, Jouni: As Oy Urhonlinna 70-vuotias. Martinrantaseuran jäsenlehti, 2009, nro 3, s. 12–18. Martinrantaseura ry.. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 26.1.2013.
  12. Asola, Ismo: Vesitorni – yhdyskunnan maamerkki, s. 172. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2003. ISBN 951-758-434-2.
  13. Linnafältin asemakaavamuutoksen selostus 28.1.2013. Turun kaupunki. Viitattu 1.10.2014.
  14. Tornion kirkko ja raatihuone ympäristöineen sekä Rantakadun ja Keskikadun puutalokorttelit Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  15. Tornion rakennettu muisti (PDF) (Esite) Tornion kaupunsin kultturitoimisto ja Tornionlaakson maakuntamuseo. Viitattu 2.10.2014.
  16. Kalkkitehtaan teknillisen johtajan asuintalo Willimiehen jäljillä -blogi. Willimies. Viitattu 1.10.2014.
  17. Terästehtaan ”savimajat” Imatran arkkitehtuurikohteet 2001. Imatran kaupunki. Viitattu 1.10.2014.
  18. Veijovuori, Matti: Imatra (s. 97) (PDF) Etelä-Karjalan rakennettu ympäristö, Rakennetun ympäristön historia. 2008. Etelä-Karjalan Liitto. Viitattu 2.10.2014.
  19. Terästehtaan alueeseen tutustutaan kävelykierroksella Veikko Puskan johdolla Imatralainen. 20.5.2013. Suomen Lehtiyhtymä. Viitattu 2.10.2014.