Avaa päävalikko

Albert Nyberg

suomalainen arkkitehti
Harjun paarihuone, Vallila, Helsinki, 1923.
Asuintalo, Luotsikatu 6, Helsinki, 1905.

Albert Alexander Nyberg (18. lokakuuta 1877, Helsinki3. lokakuuta 1952) oli suomalainen diplomiarkkitehti. Hän opiskeli Helsingin ruotsalaisessa normaalilyseossa ja siirtyi 1896 Polyteknilliseen opistoon, josta valmistui arkkitehdiksi 1900. Nyberg toimi harjoittelijana 1896–1899 professori Gustaf Nyströmin ja arkkitehti Waldemar Aspelinin arkkitehtitoimistoissa sekä teki opintomatkoja Saksaan, Itävaltaan, Sveitsiin, Italiaan, Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan.[1]

Nybergillä oli oma arkkitehtitoimisto Helsingissä vuodesta 1901. Vuosina 1908–1911 hän työskenteli arkkitehtina ja sihteerinä rakennettaessa Helsinkiin kunnallisia asuntoja työläisille. Helsingin teollisuuskoulussa hän opetti virkaa tekevänä lehtorina 1914–1916. Sodan aikana 1942 hän oli Viipurissa valtiovarainministeriön sotavahinkojen arviointilautakunnan puheenjohtajana ja 1942–1943 samoissa tehtävissä Hangossa sekä 1943 sotavahinkojen arviomiehenä Ilomantsissa ja Lieksassa sekä sotavahinkoyhdistyksen arviomiehenä 1944–1945. Nybergillä oli monia luottamustoimia ja hän oli muun muassa arkkitehtuurikilpailujen tuomarina.[1]

Nyberg kirjoitti teoksen Malm begravningsplats och jordfästningskapell med därtill hörande anordningar för liktransporten (Helsinki 1923), joka julkaistiin myös suomeksi nimellä Malmin hautausmaa, hautauskappeli sekä niiden yhteydessä laitokset ruumiiden kuljettamista varten (Helsinki 1923).

Albert Nybergin suunnittelemia rakennuksia tai valvomia rakennustöitä ovat Helsingissä olleet:

  • työläisasuntoja Hietaniemenkadulle
  • kansakoulu Tehtaankadulle, Tehtaankatu 15–17, 1908
  • Kokos oy:n tehdasrakennus, nykyisin Teatterikorkeakoulun käytössä, 1912
  • Harjun ruumishuone, 1923
  • Pasilan seurakuntatalo
  • Hietaniemen hautausmaan uusi siunauskappeli, Hietaniemenkatu 20, 1933
  • Huopalahden kirkon korjaussuunnitelma (1928) ja kellotapuli (1932)
  • asuin- ja liiketalo, Lapinlahdenkatu 13, 1924
  • asuin- ja liiketalo, Iso Roobertinkatu 14, 1919
  • asuin- ja liiketalo, Luotsikatu 6, 1905
  • asuin- ja liiketalo, Korkeavuorenkatu 45, 1913
  • asuin- ja liiketalo, Korkeavuorenkatu 10, 1930
  • asuin- ja liiketalo, Fredrikinkatu 29, 1907
  • asuintalo, Linnankatu 7, 1904
  • asuintalo, Vuorimiehenkatu 23b, 1907
  • asuin- ja liiketalo, Iso Roobertinkatu 29–31, 1903
  • asuin- ja liiketalo, Mäkelänkatu 29 - Sturenkatu 30, 1926
  • asuin- ja liiketalo, Mäkelänkatu 31 - Somerontie 1, 1931

LähteetMuokkaa

  1. a b Suomen insinöörejä ja arkkitehtejä 1948, Suomalaisten teknikkojen seura ja Tekniska föreningen i Finland 1948.

Aiheesta muuallaMuokkaa