Alankomaiden parlamenttivaalit 2010

Alankomaiden parlamenttivaalit pidettiin keskiviikkona 9. kesäkuuta 2010. Vaalit päättyivät oikeistolaisten Vapauden ja demokratian kansanpuolueen (VVD) ja Vapauspuolueen (PVV) voittoon[1]. VVD nousi suurimmaksi puolueeksi aiemmalta neljänneltä sijalta saatuaan viidenneksen äänistä ja yhdeksän lisäpaikkaa parlamenttiin, kun taas PVV kolminkertaisti ääniosuutensa ja sai 24 paikkaa parlamentissa aiemman 9:n sijasta. Pahimman tappion kokivat aiempi päähallituspuolue Kristillisdemokraatit ja Sosialistipuolue, jotka molemmat menettivät lähes puolet aiemmista paikoistaan.[2][3] Työväenpuolue säilyi toiseksi suurimpana puolueena menetettyään kolme paikkaa, joista viimeisen se menetti aivan ääntenlaskennan lopussa Eläinpuolueelle; tämä riitti nostamaan VVD:n niukasti yksin maan suurimmaksi puolueeksi.

Taustaa muokkaa

Vaalit olivat ennenaikaiset, koska aikaisempi Balkenenden IV hallitus kaatui saman vuoden helmikuussa Afganistan-operaation takia.[4] Vaalien suurimmiksi voittajiksi povattiin Vapauden ja demokratian kansanpuoluetta[5][6] ja Vapauspuoluetta[6], joka oli saavuttanut menestystä aiemmin maaliskuun kunnallisvaaleissa.[7] Suurimman tappion arveltiin tulevan eronneen pääministeri Jan Peter Balkenenden johtamalle Kristillisdemokraattiselle puolueelle.[6]

Ennen vaaleja arveltiin, että Vapauden ja demokratian kansanpuolueen puheenjohtaja Mark Ruttesta tulisi todennäköisesti ensimmäinen liberaalitaustainen pääministeri yli 90 vuoteen, jos puolue voittaisi vaalit.[5]

Tulokset muokkaa

Vaalien äänestysprosentti oli 74,7 mikä on 5,6 % vähemmän kuin neljä vuotta aiemmin.[8]

 
Puolueiden paikkaosuudet alahuoneessa
 
Suurimmat puolueet kunnittain
Puolue Ideologia Listanvetäjä[9] Ääniä Paikkoja +/− äänet
 %
+/− paikat
%
  Vapauden ja demokratian kansanpuolue (VVD) Liberalismi Mark Rutte 01 1 902 891 31 +9 20,4 +5,8 20,7
  Työväenpuolue (PvdA) Sosiaalidemokratia Job Cohen 01 1 823 542 30 -3 19,6 -1,6 20,0
  Vapauspuolue (PVV) Kansallisliberalismi Geert Wilders 01 1 438 706 24 +15 15,5 +9,6 16,0
  Kristillisdemokraattinen puolue (CDA) Kristillisdemokratia Jan Peter Balkenende 01 1 273 839 21 -20 13,7 -12,8 14,0
  Sosialistipuolue (SP) Sosialismi Emile Roemer 01 918 150 15 -10 9,9 -6,7 10,0
  Demokraatit 66 (D66) Sosiaaliliberalismi Alexander Pechtold 01 641 529 10 +7 6,9 +4,9 6,7
  GroenLinks (GL) Vihreä liike Femke Halsema 01 617 352 10 +3 6,6 +2,0 6,7
  ChristenUnie (CU) Ortodoksi-protestantismi André Rouvoet 01 303 529 5 -1 3,3 -0,7 3,3
  Reformipuolue (SGP) Konservatismi Kees van der Staaij 01 163 034 2 0 1,7 +0,2 1,3
  Eläinpuolue (PvdD) Eläinten oikeudet Marianne Thieme 01 120 490 2 0 1,3 -0,5 1,3
  Trots op Nederland (TON) Konservatiivinen liberalismi Rita Verdonk 01 52 339 0 0 0,6 +0,6 0,0
  Partij voor Mens in Spirit 01 26 013 0 0 0,3 +0,3 0,0
  Piraattipuolue 01 10 413 0 0 0,1 +0,1 0,0
  Feijenin lista 01 7 342 0 0 0,1 +0,1 0,0
  Nieuw Nederland 01 2 131 0 0 0,0 0 0,0
  Partij éen 01 2 069 0 0 0,0 0 0,0
  Heel Nederland 01 1 334 0 0 0,0 0 0,0
  Evangelische Partij Nederland 01 942 0 0 0,0 0 0,0

Vaikutukset muokkaa

Parlamenttivaalien tulos on johtanut Alankomaiden puoluekentän ennennäkemättömään pirstaloitumiseen ja hallitusneuvottelujen uskotaan venyvän viikkojen ellei jopa kuukausien mittaiseksi.[10][11] Balkenende ilmoitti jättävänsä puolueensa johtajuuden ja oman parlamenttipaikkansa ennen kuin kaikkia ääniä oli ehditty edes laskea. Hän jatkaa kuitenkin virkaatekevänä pääministerinä kunnes uusi hallitus on saatu koottua.[12]

Vaaleihin liittyen selvästi eniten palstatilaa ulkomaisessa lehdistössä on kerännyt Vapauspuolueen voitto; puolue oli jo aiemmin tullut kuuluisaksi puheenjohtaja Wildersin islamin vastaisista kommenteista.[1] Menestys on aiheuttanut ristiriitaisia tunteita: hollantilainen muslimijärjestö CMO on pitänyt sitä häpeällisenä[13] kun taas ranskalainen Front National ylisti sitä[13].

Lähteet muokkaa

  1. a b Surge for Dutch anti-Islam Freedom Party 10. kesäkuuta 2010. BBC News. Viitattu 10. kesäkuuta 2010. (englanniksi) 
  2. Hollannin pääministeri erosi kristillisdemokraattien johdosta 10. kesäkuuta 2010. HS.fi. Viitattu 10. kesäkuuta 2010.
  3. Arto Huovinen: Hollannin sosialistipuolueelle rökäletappio 10. kesäkuuta 2010. Kansan Uutiset. Viitattu 10. kesäkuuta 2010.
  4. David Batty: Dutch government collapses after Labour withdrawal from coalition 20. helmikuuta 2010. guardian.co.uk. Viitattu 9. kesäkuuta 2010. (englanniksi)
  5. a b Hollanti saamassa ensimmäisen liberaalipääministerin vuosisataan 9. kesäkuuta 2010. SuomiTV. Arkistoitu 11.6.2010. Viitattu 9. kesäkuuta 2010.
  6. a b c Äärioikeiston asema punnitaan Hollannin vaaleissa tänään 9. kesäkuuta 2010. HS.fi. Viitattu 9. kesäkuuta 2010.
  7. Äärioikeisto menestyi Alankomaiden paikallisvaaleissa 4. maaliskuuta 2010. Yle. Viitattu 9. kesäkuuta 2010.
  8. Tweede Kamer Verkiezingen 2010 10. kesäkuuta 2010. De Telegraaf. Viitattu 11. kesäkuuta 2010. (hollanniksi) 
  9. Alankomaissa on käytössä listavaalijärjestelmä
  10. Hollantiin povataan hankalia hallitusneuvotteluja 10. kesäkuuta 2010. Yle. Viitattu 11. kesäkuuta 2010.
  11. Dutch face lengthy coalition talks after electing fractured parliament 10. kesäkuuta 2010. Deutsche Welle. Viitattu 11. kesäkuuta 2010. (englanniksi)
  12. Balkenende jättää kristillisdemokraattien johdon 10. kesäkuuta 2010. Yle. Viitattu 11. kesäkuuta 2010.
  13. a b Far-right election breakthrough shocks Netherlands 10. kesäkuuta 2010. Radio Netherlands World Wide. Arkistoitu 12.6.2010. Viitattu 11. kesäkuuta 2010.

Aiheesta muualla muokkaa