Alamäkiajo

Alamäkipyöräily tai alamäkiajo (lyhennetään DH, engl. downhill) on maastopyöräilyn alalaji. Alamäkipyöräilyssä pyöräilijä pyrkii ajamaan määrätarkoitusta varten rakennetun radan lähdöstä maaliin mahdollisimman nopeasti. Alamäkipyöräilyn suorituspaikat ovat alamäkeen viettäviä teknisesti vaativia ratoja, joihin kuuluu erilaisia rakennettuja ja usein myös luonnonmukaisia muotoja. Alamäkipyöräilyradan muotoja ovat kivikkoalueet, erilaiset käännökset ja hyppyrit sekä pudotukset. Alamäkipyöräilijä siirtyy laskujen välillä takaisin radan lähtöön kuljettimen, tyypillisesti kesäkäytössä olevan hiihtohissin avulla. Alamäkipyöräilyssä urheiluvälineenä käytetään maastopyöriä, joille on tyypillistä tukeva rakenne ja pitkät joustomatkat sekä etu- että takajousituksessa. Alamäkipyöräilykilpailuja on kahden tyyppisiä, yhteislähdöllisiä kilpailuja, jotka ovat suhteellisen harvinaisia sekä kilpailuja, joissa kuljettajat lähetetään radalle yksitellen.

Viisikertainen alamäkipyöräilyn maailmancupin voittaja Aaron Gwin vuonna 2015.

Kilpailutoimintaa järjestetään kansainvälisellä tasolla sekä kansallisella ja paikallisella tasoilla ympäri maailmaa. Kansainvälinen pyöräilyliitto UCI järjestää vuosittain lajin maailmanmestaruuskilpailun osana maastopyöräilyn maailmanmestaruuskilpailuja.

Alamäkipyörien kehitys on mahdollistanut myös ns. freeride ajamisen, jossa päällimmäisenä tarkoituksena ei ole kilpailla, vaan ajaa haastavia ajolinjoja, hyppyjä, pudotuksia, sekä tehdä myös temppuja. Freeriden suosion kasvun myötä moni laskettelukeskus on avannut rinteensä pyöräilijöiden käyttöön kesäkaudella, ja on syntynyt ns. bike parkeja, eli pyöräilykeskuksia.

Historia

On syytä huomata, että nykyinen maastopyöräily on muodostunut juuri alamäkiajon kautta - ei päinvastoin. Laji sai alkunsa jo ilmeisesti 70-luvulla Yhdysvalloissa, kun cruiserityyppisillä pyörillä keksittiin ajaa kilpaa mäkeä alas. Cruiserityyppisen pyörän etuina olivat vahva runko, paksut renkaat sekä alamäkeen hyvin soveltuva loiva runkogeometria. Laji alkoi kehittyä, kun pyöriin lisättiin vaihteita, jotta samalla pyörällä pääsisi myös mäkeä ylös. 80-luvulla jäykkärunkoiset ja jousittamattomat pyörät olivat jo kehittyneet pitkälle nykyisen näköisiksi maastopyöriksi. Pyörien kehityksen myötä myös alamäkikilpailuiden radat ovat muuttuneet nopeammiksi ja teknisemmiksi. Yhdysvalloista laji on levinnyt Saksan kautta muihin Keski-Euroopan maihin.

Tekniikka lajin alkuaikoina

Aluksi pyörät olivat täysin jäykkiä eli niissä ei ollut jousitusta ollenkaan, jolloin sekä itse pyörä että ajaja joutuivat todella koville. 90-luvun alussa pyörissä alettiin käyttää jousitettuja etuhaarukoita. Joustomatka oli silloin vain noin 4-7 senttimetriä. Myöhemmin runkoihin on suunniteltu erilaisia takajousituksen mahdollistavia mekanismeja. Lopulta jousitusmatka kasvoi yli kymmeneen senttimetriin.

Runkoja alettiin teräksen sijaan valmistaa alumiinista, josta pystytään tekemään jäykempiä ja kevyempiä runkoja. 90-luvun loppupuolella pyöriin ilmestyivät tuplakruunukeulat ja joustomatka lähenteli 20 senttiä. Tuplakruunukeulalla tarkoitetaan keulaa, jonka liukuputket jatkuvat aina ohjainkannattimeen saakka. Tämä rakenne vahvistaa keulaa huomattavasti, mutta suurentaa kääntösädettä.

Tekniikka tänään

Nykyään kehitys suuntautuu runkojen kestävyyden ja iskunvaimennusteknologian parantamisen ohella myös jarrujen toimivuuden parantamiseen. Iskunvaimennuksen joustomatkat ovat nykyään yli 20 sentin, jopa 30 senttiä (30 sentin keulat soveltuvat enemmän freerideen tai extreme freerideen). Iskunvaimennuksessa käytetään usein ulkoisesti säädettäviä keuloja ja takaiskunvaimentimia. Säädettävyys on tärkeä ominaisuus, jotta pyörä saadaan sopivaksi kullekin ajajalle. Säätömahdollisuuksia on useita, mutta yleisimmät ovat jousen esijännitys sekä sisään- ja ulospäinvaimennus.

Jarruina alamäkipolkupyörissä käytetään hydraulisesti toimivia levyjarrjuja. Jarrulevyjen halkaisija on noin 20 cm. Renkaat ovat alamäkiajoon varta vasten suunniteltuja normaalia paksumpia ja karkealla kuvioinnilla varustettuja nappularenkaita. Aiemmin suosittu 26-tuumainen rengaskoko on vaihtunut 27.5-tuumaisiin, ja myöskin 29-tuumaisia renkaita käytetään. Hyvän pidon lisäksi renkailta vaaditaan myös suurta ilmatilavuutta ja renkaiden leveydet liikkuvatkin 2,5" - 3,0" välillä

Alamäkipolkupyörissä käytetään yleensä vain yhtä etuhammasratasta (vrt. kahteen tai kolmeen joita on muissa polkupyörätyypeissä) ja ns. ketjunohjuria, joka estää ketjua putoamasta etuhammasrattaalta. Etuhammasrattaan rinnalle on usein liitetty myös vahva kiveniskuilta suojaava kiekko (engl. rock ring). Vaihteina pyörissä käytetään ketjuvaihteita, joissa yleensä 7 vaihdetta. Myös napavaihteita on olemassa (Rohloff Speedhub, 14 vaihdetta), mutta ne eivät ole kovin yleisiä. Joitain yrityksiä kehittää alamäkipyörään vaihdelaatikko on myös nähty. Esimerkiksi ammattilaistalli Team G Cross Honda käytti paljon rahaa merkkipyöränsä tuotekehitykseen ja sen runkoon integroitu vaihdelaatikko oli pitkään salaisuus, kunnes pyörä julkaistiin.

Osien on kestettävä suurella nopeudella kivikkoisessa ja juurakkoisessa rinteessä eteneminen sekä hyppyjen aiheuttamat iskut. Kilpailtaessa sponsorit ovat tärkeitä, koska pyörät ovat kalliita ja joutuvat koville ja komponentteja hajoaa usein.

Suojavarusteet

Kilpailuissa suojavarusteet ovat pakollisia, mutta myös harrastajat suojaavat itsensä hyvin lajin tapaturmaherkkyyden vuoksi.

• Kypärä, kiinteällä leukasuojalla varustettu, muistuttaa hyvin paljon motocross-kypärää.
• Ajolasit, vastaavat kuin laskettelu- tai motocrosslasit.
• Panssari/hartiasuojat, suojaa koko ylävartaloa.
• Niskasuoja; rajoittaa pään liikkeitä suojaten niskanikamia.
• Sääri- ja polvisuojat
• Kokopitkät käsineet
• Pitkät housut ja pitkähihainen ajopaita

Alamäkiajo Suomessa

Kansainvälisesti menestynein suomalainen alamäkiajaja on Matti Lehikoinen.

Monet laskettelukeskukset ovat ottaneet kesäksi lajivalikoimiinsa, talvitoiminnan ohelle, alamäkipyöräilyn. Kaupallisista keskuksista löytyy yleensä vähintään hissikyyti mäen päälle sekä rakennettuja reittejä pyöräilyä varten.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alamäkiajo Wikimedia Commonsissa