Al-Muzzammil

Al-Muzzammil (arab. المزمل‎, Al-Muzzammil, suom. Kääriytyneen suura) on Koraanin 73. suura. Nöldeken luokituksessa se on "mekkalainen", mutta myöhemmin lisätty jae 20 on "medinalainen". Suurassa on 20 jaetta. Nimensä se on saanut ensimmäisessä jakeessa olevasta sanasta.

Lontoossa sijaitseva Al-Muzzammil-moskeija

Sisältö

Suura 73 resitaationa

Suura sisältää neljä kokonaisuutta. Sen vanhimmat osat ovat kehotus öiseen Koraaniin lukuun, ohjeet uskottomiin suhtautumisessa ja uhkaus niille, jotka kieltävät lähettilään. Neljäs kokonaisuus muodostuu pitkästä jakeesta 20, joka on myöhempi lisäys ja sisällön osalta tarkennusta suuran alussa esitettyihin Koraanin lukuohjeisiin.

Kehotus lukea Koraania yöllä

Jakeissa (1–7) annetaan "kääriytyneelle" ohjeita rukouksesta:

1. "Sinä kääriytynyt,

2. ole jalkeilla suuri osa yötä,

3. puolet tai hiukan vähemmän

4. tai hiukan enemmän ja lue Koraania ääneen."

Jakeet kehottavat käyttämään noin puolet yöstä Koraanin lukemiseen ja kertovat, että iltayö on tähän paras aika.

Ohjeita uskottomiin suhtautumisessa

Jakeet 8–14 kehottavat kääriytynyttä kestämään kärsivällisestä uskottomien puheet ja eroamaan heistä sovussa sekä jättämään rikkaat Jumalan huoleksi; heitä odottaa tukahduttava ruoka ja tuskallinen rangaistus silloin, kun vuoret murenevat hiekkakummuiksi.

Uhkaus niille, jotka kieltävät lähettilään

Jakeissa 15–19 kerrotaan "teille" lähetetystä lähettiläästä, jota verrataan Faraolle lähetettyyn (eli Moosekseen). Farao ei totellut, ja häntä rangaistiin, ja niin käy nytkin, jos lähettilästä ei oteta vastaan.

Jae 20

Jae on suuran loppuun tehty pitkä lisäys, joka korjaa suuran alussa annettuja ohjeita Koraanin lukemisesta yöllä:

"Herrasi tietää, että sinä ja joukko niitä,

jotka ovat kanssasi, pysyttelette valveilla

lähes kaksi kolmannesta yöstä

tai puolet tai kolmanneksen."

Jae 20 lieventää vaatimusta, jonka mukaan puolet yöstä tulisi käyttää Koraanin lukuun. Lisäys kertoo Jumalan tietävän, että jotkut "teistä" ovat sairaita, matkalla tai taistelevat Jumalan tiellä. Nämä ovat perusteita vähentää yövalvontaa. Sen pituudeksi lisäys antaa nyt yhdestä kolmanneksesta kahteen kolmannekseen, mutta toteaa lopuksi: "Lukekaa sen verran Koraania kuin teille on helppoa". Lisäys muistuttaa tärkeimmästä: "pitäkää rukouksenne ja antakaa almuja". Lisäys päättyy kehotukseen pyytää Jumalalta anteeksi.

Tulkintoja

Kääriytyneen identiteetti

Suura ei kerro "kääriytyneen" nimeä, mutta islamilaiseen perimätietoon nojautuen Jaakko Hämeen-Anttila katsoo, että tämä on profeetta Muhammed.

Kirkkohistorioitsija Karl-Heinz Ohligin mielestä jakeissa puhutellaan askeettimunkkien yhteisöä, jossa suuri osa yöstä käytettiin seisaallaan rukoilemiseen. Tällaista tapaa tiettävästi harjoitti hanafi-koulukunnan perustaja Abu Hanifa (699–767), jolle oppilaat antoivat lempinimen Tappi, koska hän "tapitti" rukouksessa pitkin yötä lausuen läpi Koraania.

Koraani

Jaakko Hämeen-Anttila katsoo, että vaikka suurassa puhutaan "Koraanista", sitä ei vielä ollut olemassa tämän ilmestyksen laskeutuessa muuten kuin joukkona erillisiä suuria. Nöldeken mukaan suuran 73 järjestysluku olisi 23, ja islamilaisen tulkinnan mukaan se laskeutui Mekassa, kun Muhammed oli aloittanut julkisen saarnatyönsä.

Karl-Heinz Ohligin mukaan jae 20 osoittaa Koraaniin kohdistuneen toimituksellista työtä. Editorien työn alla oli eri osista koostuva "Koraani", johon tekstin toimittajat muun muassa lisäsivät tarkentavia kommentaareja.

Yörukoukset

Erakko lukemassa yöllä (n. 1661)

Yörukoukset eivät kuulu islamin viiteen vuorokautiseen rukouskertaan, mutta niistä puhutaan muuallakin Koraanissa. Suurassa Al-Dhariyat (51:17) puhutaan Jumalan palvelemisesta yöllä ("nukkuivat vain hetken yössä") samoin kuin suurassa Al-Tur (52: 48–49) ja suurassa al Insan (76:25–26). Ne osoittavat, että islamin varhaiskaudella rukoiltiin yöllä. Tapa todistaa Ohligin mukaan munkkimaisesta hartaudenharjoituksesta.

Ohlig katsoo, että pitkä jae 20 on myöhemmin lisättyä kommentaaria suuran alussa (1–7) mainittuun Koraanin yölukemiseen. Kommentaaria ei ole kunnioituksen johdosta lisätty heti jakeen 7 jälkeen, vaan vasta loppuun, missä se muodostaa kolmanneksen koko suurasta. Ohlig arvelee, että lisäys johtuu suuran alussa annetusta ja myöhemmin liian tiukaksi havaitusta ohjeesta, joka vaati rukoilemaan seisaaltaan noin puolet koko yöstä.

Ohligin mielestä suuran alun jakeet (1–7) oli tarkoitettu pienelle seurakunnalle, joka luultavasti koostui askeettisuutta harjoittaneista munkeista, kun taas jae 20 puhutteli myöhemmin muodostunutta toisenlaista ja laajempaa yhteisöä. Sekään ei vielä tunnustanut islamia, sillä jakeen 20 päättävä kehotus pyytää Jumalalta anteeksiantoa kuuluu kristinuskoon eikä islamiin, missä synnit hyvitetään tekojen avulla. Ohlig pitää lausetta tällä perusteella kristillisen yhteisön tuotteena, kuten suurta osaa muutakin Koraanin sisällöstä. Ohligin mukaan monessa muussakin Koraanin kohdassa näkyy Koraanin toimittajan tekemiä lisäyksiä ja tarkennuksia.

Ruotsalainen professori ja piispa Tor Andrae näki Koraanin edustamassa hurskaudessa yhtäläisyyksiä Muhammedin ajan syyrialaisen kirkon luostarimaiseen hurskauteen.

Katso myös

• Luettelo Koraanin suurista

Lähteet

• Ernst, Carl, W.: How to Read the Quran. A New Guide, with Select Translations. Edinburgh University Press, 2011. ISBN 978-0-7486-5070-5
• Hämeen-Anttila, Jaakko: Koraanin selitysteos. Helsinki: Basam Books, 2008. ISBN 952-9842-15-5
• Ibn Hisham: Profeetta Muhammedin elämäkerta. Suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila. Basam Books, 1999. ISBN 952-9842-27-9
• Jansen, Hans: Mohammed. Eine Biografie. Mûnchen: Verlag C.H. Beck, 2008. ISBN 978-3-406-56858-9 (saksaksi)
• Keller, Nuh Ha Mim (toim.): Reliance of the Traveller. Revised Edition. The Classic Manual of Islamic Sacred Law "Umdat al-Salik" by Ahmad ibn Naqib al-Misri (d. 769/1368) In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. ISBN 0-915957-72-8 Teoksen verkkoversio. (englanniksi) (arabiaksi)
• Koraani - opastus ja johdatus pahan hylkäämiseen ja hyvän valitsemiseen. Z.I. Ahsen Böre, 1942. Teoksen verkkoversio.
• Koraani (suom. Jaakko Hämeen-Anttila). Basam Books, 1995. ISBN 978-952-5534-22-1
• Christoph Luxenberg: The Syro-Aramaic reading of the Koran: a contribution to the decoding of the language of the Koran. Berliini: Hans Schiler, 2007. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
• Ohlig, Karl-Heinz: From Muhammad Jesus to prophet of the Arabs. Teoksessa: K-H. Ohlig (toim.) Early islam. A critical reconstruction based on contemporary sources, s. 251–307. Prometheus Books, 2013. ISBN 978-1-61614-825-6 Teoksen verkkoversio.
• Ohlig, Karl-Heinz: Wer hat den Koran geschrieben? s. 421–442. (Teoksessa Markus Groß & Karl-Heinz Ohlig (toim.) Die Entstehung einer Weltreligion III. Die heilige Stadt Mekka – eine literarische Fiktion) Hans Schiler Verlag, 2014. (saksaksi)

Viitteet

Edeltävä suura: Al-Jinn	Koraanin suurat	Seuraava suura: Al-Muddaththir
	Al-Muzzammil
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114