Avaa päävalikko

Akka-nimitystä on toisinaan käytetty Ukko ylijumalan naisesta, ja hänet on joskus tulkittu hedelmällisyyden jumalattareksi. Akka saattaa olla luonnon naisellinen puoli, maaemonen, jonka Ukko hedelmöittää, ja jonka sade saa viheriöimään.lähde?

"Akka" korkean olennon nimityksenä tunnetaan kansanperinteessä myös siitä, että joillain perinteisesti pyhillä paikoilla on Ukko- ja Akka-paikannimet, kuten Kolilla korkeimmat huiput Ukko- ja Akkakoli.lähde? Tämän yhteydestä korkeampiin voimiin ei kuitenkaan ole tietoa, sillä akka-sana paikannimen yhteydessä liittyy varsin arkisiin seikkoihin, kuten kirkkomatkalla olevaan paikkaan, jossa levätään tai vaihdetaan kirkkovaatteet. Osa akka-paikannimistä voi tulla saamen kielestä, jossa sillä ei tiettävästi ole yhteyttä jumalolentoihin.[1].

Joskus on esitetty, että Rauni olisi Mikael Agricolan mukaan Akan nimi[2]. Jos näin olisi, Raunia vastaisi pihlajan haltija Ryönikkä tai Röönikkä. Saamessa Raunia vastaisi Raudna, islannissa Reynir. Toisen ja nykyisin ehkä suositumman tulkinnan mukaan Rauni-jumalatarta ei ollut, vaan kyseessä oli Ukon epiteetti eli lisänimi: Agricolan käyttämä ilmaisu "Rauni Ukon naini" tarkoittaisi tämän teorian mukaan "Rauni-Ukon naista" eikä "Raunia, Ukon naista". Joka tapauksessa Agricolan mukaan Ukolla oli nainen.[3]

Agricolan kuvauksessa Ukon nainen esiintyy vakkajuhlien yhteydessä. Kuvaus on tulkinnallinen, sitä on tulkittu muun muassa siten, että Ukko rakastelee naisensa kanssa. Agricolan mukaan näin saatiin aikaan maanviljelyn kannalta suotuisat ilmat.lähde? Itse sana 'akka' esiintyy Agricolalla vain kerran[4].

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Akka tieltä kääntyköhön, Virittäjä s. 435-440
  2. Rauni, Kansankulttuuri
  3. Unto Salo: Agricola's Ukko in the light of archeology. A chronological and interpretative study of ancient Finnish religion: Old Norse and Finnish religions and cultic place-names. Turku. 1990.
  4. VVKS.info
Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.