Aivastaminen
Aivastaminen on refleksi, jossa elimistö yrittää poistaa nenää ärsyttävän asian nopealla uloshengityksellä eli aivastuksella.
Aivastaminen on kehon puolustusmekanismi. Kun nenä ärsyyntyy jonkin mekaanisen ärsykkeen, kuten pölyn tai flunssaviruksen johdosta, syntyy aivastusrefleksi. Pallea supistuu, kurkun lihakset rentoutuvat ja ylemmät hengitystiet aukeavat. Seuraa voimakas uloshengitys, jossa ilmaa tulee ulos nopeasti suun ja nenän kautta. Silmät menevät aivastettaessa refleksinomaisesti kiinni. Aivastuksessa kuuluu voimakas ääni, kun ilmaa kulkee täydellä teholla kurkunpään kautta.[1]
Singaporelaisessa tutkimuksessa suurnopeuskameran kuvien pohjalta laskettiin, että aivastuksessa suusta tulevan ilman nopeus on enimmillään 4,5 metriä sekunnissa eli 16 kilometriä tunnissa. Suurikokoisilla ihmisillä lukema saattaa tutkijoiden mukaan olla korkeampi.[2] Pisarat leijailevat aivastuspilvessä jopa 8 metrin päähän. Aivastukset saattavat levittää monia virus- ja bakteeritauteja pisaratartuntana.[3]
Aivastuksen seurauksena nenässä oleva lima työntyy ulos elimistöstä ja sen mukana ehkä myös ärsytyksen aiheuttaja. Aivastelu jatkuu siihen asti, kunnes ärsytys on lakannut. Aivastuksen jälkeen voi tulla hetkeksi hyvä olo. Allergia voi kuitenkin aiheuttaa pitkään kestävän aivastelun, sillä ärsyke ei siinä lähde pysyvästi pois aivastelemalla.[3]
Aivastusta esiintyy aamuisin tavallista useammin, sillä nenän limakalvot ovat aamuisin kuivia ja siksi ärsyyntyvät herkemmin.[1]
Noin neljäsosa ihmistä alkaa aivastella altistuessaan äkillisesti voimakkaalle valolle. Tämän on arveltu johtuvan aivastus- ja pupillirefleksien hermoimpulssien sekoittumisesta, sillä niiden hermoradat ovat lähellä toisiaan.[3]
Aivastusta voi pyrkiä estämään hieromalla nenää tai ylähuulta ja hengittämällä raskaasti nenän kautta. Muut tavat hillitä aivastusta ovat potentiaalisesti vaarallisia, joten niistä tulisi pidättäytyä. Aivastuksen pidättämisen aikaansaama paine saattaa esimerkiksi vaurioittaa tärykalvoja tai hermoja, katkaista verisuonia ja murtaa kylkiluita.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Leeni Holmela: 10 x atsiih! – Lääkäri kertoo, mitä aivastaessa oikeasti tapahtuu Ilta-Sanomat. 14.6.2015. Viitattu 5.4.2020.
- ↑ Daniel Engber: FYI: How Forceful Is A Sneeze? Popular Science. 17.9.2013. Viitattu 5.4.2020.
- ↑ a b c Mikkel Skovbo: Aivastus on kehon uloin puolustus Tieteen Kuvalehti. 19.9.2019. Viitattu 5.4.2020.
- ↑ Tekniikan Maailma tekniikanmaailma.fi. Viitattu 22.4.2020.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aivastaminen Wikimedia Commonsissa
