Aira Kemiläinen
Aira Tellervo Kemiläinen (4. elokuuta 1919 Kuopio – 10. heinäkuuta 2006 Vesanto)[1] oli suomalainen historiantutkija, joka toimi Jyväskylän yliopiston yleisen historian professorina vuosina 1971–1986. Hän julkaisi useita nationalismia ja kansallisia identiteettejä käsitelleitä tutkimuksia.
Elämä ja ura muokkaa
Aira Kemiläisen isä Arvi Kemiläinen oli Teknillisen korkeakoulun kirjastonhoitaja ja Suomalaisuuden Liiton perustajajäsen vuonna 1906.[1]
Kemiläinen valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1943 ja kouluttautui sen jälkeen tutkijaksi.[2] Talvi- ja jatkosodan aikana hän toimi Lotta Svärd -järjestössä.[2] Hän kouluttautui myös historianopettajaksi ja toimi Helsingissä Käpylän yhteiskoulun historianopettajana vuosina 1945–1950 sekä Töölön yhteislyseon vanhempana lehtorina vuosina 1957–1962. Kemiläinen teki väitöskirjatutkimustaan 1950-luvun alussa apurahan turvin Saksassa ja väitteli vuonna 1956 Helsingissä tohtoriksi aiheenaan saksalaisten ajattelijoiden tulkinnat saksalaisuudesta.[2] Hän oli ensimmäinen yleisestä historiasta väitellyt suomenkielinen nainen.[1]
Kemiläinen siirtyi vuonna 1962 Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun historian lehtoriksi. Kun korkeakoulusta tuli Jyväskylän yliopisto, hänet nimitettiin yleisen historian apulaisprofessoriksi vuonna 1965 ja professoriksi vuonna 1971.[1] Kemiläinen oli pitkään Suomen ainoa naispuolinen historian professori. Hänen johdollaan Jyväskylän yliopistossa aloitettiin Yhdysvaltain historian tutkimus, mistä valmistui sittemmin useita väitöskirjoja.[3] Hän jäi eläkkeelle vuonna 1986. Jyväskylän professuurinsa ohella Kemiläinen oli myös Helsingin yliopiston dosentti.[1]
Kemiläinen palkittiin Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinnolla vuonna 2003 ja Suomen Historiallisen Seuran kunniajäsenyydellä vuonna 2000. Hän oli 1970-luvulla Suomen Akateemisten Naisten Liiton Jyväskylän osaston puheenjohtaja.[1]
Kemiläinen jatkoi historian tutkimista ja julkaisi artikkeleita kuolemaansa asti. Hän asui myöhempinä vuosinaan Vantaalla. Hän kuoli heinäkuussa 2006 sairauskohtaukseen Vesannon Harinkaalla ollessaan venematkalla Saijan saaressa sijainneelta kesämökiltään mantereelle.[1]
Tutkimukset muokkaa
Kemiläinen suuntautui jo opiskeluajoistaan alkaen anglosaksiseen maailmaan ja täydensi 1950-luvun lopussa opintojaan Asla-stipendiaattina Columbian yliopistossa New Yorkissa. Hän julkaisi vuonna 1964 nationalismin käsitehistoriaa käsittelevän englanninkielisen tutkimuksen Nationalism: Problems Concerning the Word, the Concept and Classification, josta tuli hänen kansainvälisesti lainatuin teoksensa. Se esiintyy monien maailmankuulujen nationalismintutkijoiden, kuten Eric Hobsbawmin, Anthony D. Smithin, Benedict Andersonin ja Miroslav Hrochin pääteosten lähdeluetteloissa. Vaikka Kemiläinen oli alun perin saksankielisen kulttuuripiirin asiantuntija, hän teki myöhemmin myös Englannin ja Ranskan historiaan liittyneitä tutkimuksia.[1]
1980-luvun alkupuolella Kemiläinen johti Suomen akatemian rahoittamaa tutkimushanketta ”Suomen väestön rodullinen alkuperä ja kansallinen identiteetti suomalaisessa ja muussa eurooppalaisessa ajattelussa 1800- ja 1900-luvuilla”. Hän jatkoi saman aihepiirin parissa myös eläkevuosinaan ja julkaisi 1990-luvulla kaksi tutkimusta rotukysymyksen roolista suomalaisen identiteetin pohdinnassa. Viimeisessä teoksessaan Toisen maailmansodan paineessa (2001) Kemiläinen käytti materiaalina omia päiväkirjamerkintöjään ja kirjeenvaihtoaan.[1]
Teokset muokkaa
- Auffassungen über die Sendung des deutschen Volkes um die Wende des 18. und 19. Jahrhunderts, 1956 (väitöskirja)
- Nationalism: Problems Concerning the Word, the Concept and Classification, 1964
- Die historische Sendung der Deutschen in Leopold Ranke’s Geschichtsdenke, 1968
- L’affaire d’Avignon, 1971
- Kemiläinen, Aira & Hietala, Marjatta & Suvanto, Pekka (toim.): Mongoleja vai germaaneja? Rotuteorioiden suomalaiset. Historiallinen arkisto 86. Helsinki: Suomen historiallinen seura, 1985. ISBN 951-9254-63-3.
- Suomalaiset, outo Pohjolan kansa: Rotuteoriat ja kansallinen identiteetti. Historiallisia tutkimuksia 177. Helsinki: Suomen historiallinen seura, 1993. ISBN 951-8915-82-2.
- Finns in the Shadow of Aryans, 1998
- Toisen maailmansodan paineessa, 2001
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i Marjatta Hietala: Aira Kemiläisen muistosanat Suomen Historiallisen Seuran jäsenlehti 3/2006, s. 11–17.
- ↑ a b c Aira Kemiläinen - yleisen historian professori Elämäkerta. Naisten ääni. Viitattu 30.12.2021.
- ↑ Marjatta Hietala: Aira Kemiläisen muistokirjoitus Helsingin Sanomissa 25.7.2006 Viitattu 9.11.2014.