Ahtisaarna

Ahtisaarna oli luterilaisessa kirkossa pääsiäistä edeltävän ajan saarna, jonka aiheena on jokin jakso Jeesuksen kärsimyshistoriasta. Ahti on lähtöisin latinan kielen sanasta actus, joka tarkoittaa näytöstä tai osaa (vrt. eng. "act"). Keskiajalla se tarkoitti ennen kaikkea kärsimysnäytelmien osaa.

Keskiaikaisten kärsimysnäytelmien sijaan luterilaisissa kirkoissa alettiin koota eri evankeliumeista yhtenäistä esitystä Jeesuksen kärsimyksestä. Se jaettiin kuuteen näytökseen eli ahtiin, joista pidettiin ahtisaarnat.

Nykyisessä Suomen ev. lut. kirkon kirkkokäsikirjassa ahtitekstejä ei enää ole, mutta niitä voidaan käyttää edelleen hiljaisen viikon eli piinaviikon jumalanpalveluksissa. Luterilaisessa kirkossa on jälleen alettu järjestää pääsiäisen edellä kärsimysnäytelmiä Jeesuksen kärsimyshistoriasta sekä pitää ristintien rukoushetkiä.[1]

AhditMuokkaa

Kärsimyshistoria alkaa palmusunnuntaina kertomuksella, jossa Jeesus saapuu aasilla viettämään juutalaista pääsiäisjuhlaa Jerusalemiin. Tästä seuraava kärsimyshistorian kuvaus on perinteisesti jaettu kuuteen jaksoon eli ahtiin. Nämä jaksot ovat:[2]

  • Ensimmäinen ahti: ehtoollisen asettaminen (kiirastorstain aihe)
  • Toinen ahti: Jeesus rukoilee Getsemanessa, vangitseminen ja Pietari kieltää Jeesuksen (maanantain aihe).
  • Kolmas ahti: Jeesusta tutkitaan neuvoston, Pilatuksen ja Herodes Antipaksen edessä (tiistain aihe).
  • Neljäs ahti: Jeesuksen tuomitseminen ja vieminen Golgatalle (keskiviikon aihe).
  • Viides ahti: kuolema ristillä (pitkäperjantain aihe).
  • Kuudes ahti: hautaaminen (samoin pitkäperjantain aihe).

LähteetMuokkaa

  1. Ahti evl.fi. Viitattu 20.4.2020.
  2. Aineistoa paastonajan jumalanpalveluksiin sakasti Evl.fi. Viitattu 12.7.2013.
Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.