Avaa päävalikko

Ahmattikotilo, aikaisemmalta nimeltään pikkuahmattikotilo[2], (Merdigera obscura) on pieni kotilolaji. Suomen lajiston kansallisessa uhanalaisarvioinnissa‭ ‬2010‭ ‬se on luokiteltu‭ erittäin uhanalaiseksi‭[3] (EN) ja on rauhoitettu Ahvenanmaalla[4].

Ahmattikotilo
Bulimus obscurus (Sowerby).jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Nilviäiset Mollusca
Luokka: Kotilot Gastropoda
Alaluokka: Keuhkokotilot Pulmonata
Lahko: Maakeuhkokotilot Stylommatophora
Heimo: Ahmattikotilot Enidae
Suku: Merdigera
Laji: obscura
Kaksiosainen nimi

Merdigera obscura
(O.F. Müller, 1774)

Synonyymit
  • Ena obscura

Sisällysluettelo

Koko ja ulkonäköMuokkaa

Kotilon kuoren korkeus on 8–11 mm ja leveys 3,5–4,5 mm. Kuori on yleensä kauttaaltaan maa-aineksella, karikkeella ja eläimen ulosteilla naamioitu, pinnastaan hieman uurteinen, himmeä ja väriltään ruskea. Se kiertyy oikealle ja suuaukolla huuli on ulospäin taipunut. Eläin kykenee työntymään varsin pitkälle ulos kuoren suulta.[5][6][7]

LevinneisyysMuokkaa

Ahmattikotiloa tavataan suurimmassa osassa Eurooppaa, Pohjois-Afrikassa sekä Kaukasuksella.[1] Suomessa lajia tavataan ainoastaan Ahvenanmaalla[5], missä se on rauhoitettu maakunnan oman lainsäädännön turvin[4].

Elinympäristö ja elintavatMuokkaa

Laji elää lämpimissä metsissä, jotka kasvavat kalkkipitoisilla alueilla.[1] Suomessa sitä tavataan lehtometsissä metsälehmusten rungoilla ja kotilot piilottelevat puun kuoren koloissa.[5]

Lajia ei ole laajemmassa mittakaavassa arvioitu uhanalaiseksi.[1]

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa