Academic Ranking of World Universities

kansainvälinen yliopistoranking

Academic Ranking of World Universities (ARWU) on Kiinan Shanghaista peräisin oleva tuhannen (alkujaan 500) huippuyliopiston listaus. Sitä on julkaistu vuosittain vuodesta 2003 lähtien. ARWU-ranking kehitettiin Shanghain Jiao Tong -yliopistossa kiinalaisten poliittisen ja koulutushallinnon päättäjien apuvälineeksi Kiinan korkeakoulujen vertailemiseksi läntisiin akateemisiin opinahjoihin.[1][2] Vuodesta 2009 listaa on julkaissut yksityinen konsulttiyritys (ShanghaiRanking Consultancy).[3]

Suomalaiset yliopistot ARWU-rankingissa

muokkaa

Vuonna 2007 suomalaisyliopistoista listalle pääsi viisi. Helsingin yliopisto nousi tuolloin pykälän sijalle 73, Turun yliopisto putosi kolmensadan joukosta, Oulun yliopisto nousi neljänsadan joukkoon ja TKK sekä Jyväskylän yliopisto pysyttelivät viidensadan joukossa.[4]

Vuonna 2012 Helsingin yliopisto oli listan sijalla 73, Oulun yliopisto ja Turun yliopisto sijoilla 301–400, Itä-Suomen yliopisto ja Jyväskylän yliopisto sijoilla 401–500.[5]

Vuonna 2020 tuhat yliopistoa kattavalla ARWU-listalla oli kahdeksan suomalaista yliopistoa. Helsingin yliopisto oli sijalla 74, Turun yliopisto sijaluokassa 301–400, Aalto-yliopisto 401–500, Itä-Suomen, Oulun ja Tampereen yliopistot sijaluokassa 501–600, Jyväskylän yliopisto 701–800 ja Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto sijaluokassa 901–1000.[6]

Kritiikki

muokkaa

Shanghain listan metodologiaa on kritisoitu ylipainotuksesta Nobel-palkintoihin ja teknisiin tieteisiin, millä aloilla korkeat lukemat siteerausindeksissä ovat muita yleisempiä. Lisäksi mittarina ovat englanninkieliset julkaisut, joissa amerikkalaisilla, briteillä ja australialaisilla on ollut kielietua.[7]

Shanghain listan laatijat ovat myöntäneet mittarien vääristyneen siten, että yliopiston ikä nostaa ja painottuminen humanistisiin tieteisiin tai yhteiskuntatieteisiin laskee sijoitusta.[7]

Korkeakoulututkijoiden kansainvälinen tutkimusyhteisö on hyvin yksimielinen siitä, että ranking-listat ovat haitallisia korkeakoulujärjestelmien kehittämiselle.[8] Haitallisuus johtuu siitä, että huomio keskittyy vain statukseltaan parhaimpien menestykseen, ja heikompien kehittämisestä ei kiinnostuta, vaikka ne muodostavat enemmistön.[8]

Arviointiperusteet

muokkaa

[9] Koulutuksen laatu:

  • Entisten opiskelijoiden voittamat Nobel-palkinnot ja Fieldsin mitalit. Painotus 10 %

Henkilökunnan laatu:

  • Henkilökunnan voittamat Nobel-palkinnot ja Fieldsin mitalit. Painotus 20 %
  • Siteeratuimmat tutkijat 21 laajasta aihealueesta. Painotus 20 %

Tutkimuksen laatu:

  • Nature ja Science -lehdissä julkaistut artikkelit (ei koske humanistisia tai yhteiskuntatieteellisiä korkeakouluja, joiden muut painotukset nousevat). Painotus 20 %
  • Artikkelit laajennetussa tiedesitaatti-indeksissä (Science Citation Index-expanded) tai sosiaalitieteiden sitaatti-indeksissä (Social Science Citation Index). Painotus 20 %

Oppilaitoksen koko:

  • Akateeminen menestys suhteessa laitoksen kokoon. Painotus 10 %

Lähteet

muokkaa
  1. Murat Perit Çakır, Cengiz Acartürk, Oğuzhan Alaşehir, Canan Çilingir: A comparative analysis of global and national university ranking systems (abstrakti, kokoartikkeli saatavilla esim. yliopistokirjaston kautta) Scientometrics, 103 (3): 813-848. 2.4.2015. Viitattu 25.11.2020. (englanniksi)
  2. Ryan M. Allen: A Comparison of China’s “Ivy League” to Other Peer Groupings Through Global University Rankings (DOI doi.org/10.1177/1028315317697539) Journal of Studies in International Education, 21 (5):395–411. 2017. Viitattu 25.11.2020. (englanniksi)
  3. About Us ShanghaiRanking Consultancy, shanghairanking.com. Arkistoitu 13.1.2021. Viitattu 25.11.2020. (englanniksi)
  4. Suomen yliopistot pärjäsivät maailman parhaiden listalla yle.fi. Viitattu 14.8.2007.
  5. Academic Ranking of World Universities - 2012 (Vuodesta 2003 lähtien julkaistu Shanghain ranking-lista maailman huippuyliopistoista) shanghairanking.com. Arkistoitu 25.4.2013. Viitattu 26.6.2013. (englanniksi)
  6. Academic Ranking of World Universities 2020 shanghairanking.com. Arkistoitu 15.8.2019. Viitattu 23.11.2020. (englanniksi)
  7. a b Setälä, Ritva: Pitkä matka huipulle. Turun Sanomat. 21.10.2007. Viitattu 22.10.2007.[vanhentunut linkki]
  8. a b Prof. Jussi Välimaa: Tie huippuyliopistoksi - koulutuspoliittisen keskustelun analyysia. Tieteessä tapahtuu, 19.6.2007, nro 24:5, s. 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.10.2007.
  9. Ranking Methodology Academic Ranking of World Universities. 2007. Shanghain Jiao Tong -yliopisto. Viitattu 14.8.2007. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä koulutukseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.