Avaa päävalikko

Abhasian kreikkalaiset ovat Abhasiassa asuvia kreikkalaisia. Nykyisin suurin osa heistä on muuttanut muualle ja etenkin Kreikkaan. Vuoden 2003 tietojen mukaan Abhasiassa asui 1 486 kreikkalaista, eli he muodostivat noin 0,7 % väestöstä[1].

Abhasian kreikkalaiset
Merkittävät asuinalueet
Kreikka
Flag of the Republic of Abkhazia.svg Abhasia1 486 (vuonna 2003)
Kielet Pontuksen kreikka, kreikka
Uskonnot ortodoksisuus

HistoriaMuokkaa

Kreikkalaisia on asunut Mustanmeren rannikoilla jo antiikin ajoista lähtien. Abhasian pääkaupunki Suhumista on aiemmin käytetty kreikankielisiä nimityksiä Dioskurias ja Sevastopolis. Suurin osa Abhasian kreikkalaisista tuli kuitenkin alueelle vasta Venäjän ja ottomaanien käymien sotien seurauksena 1800-luvulla. He olivat niin sanottuja Pontuksen kreikkalaisia, eikä heillä ollut varsinaisesti mitään yhteyksiä Kreikan valtioon. Venäläiset käyttivät heistä venäjänkielistä nimitystä greki, mutta kreikkalaiset itse nimittivät itseään pontuksen kreikkalaista tarkoittavalla nimityksellä Romanoi eli roomalaiset. Nimitys viittasi Bysantin valtakuntaan, johon he olivat aiemmin kuuluneet.[2]

 
Abhasian kreikkalaisen liikemies Ioachim Aloizin vuonna 1912 rakennuttama Villa Aloizi Suhumissa.

Toinen kreikkalaisten muuttoaalto Pontuksesta Abhasiaan tapahtui ensimmäisen maailmansodan yhteydessä. Lausannen sopimuksella Turkki ja Kreikka olivat sopineet väestönvaihdoista keskenään ja Pontuksen kreikkalaiset hävisivät Pontuksesta lähes kokonaan. Osa heistä muutti Kreikan sijaan Neuvostoliittoon, johon Abhasiakin kuului. Abhasia oli luonnollinen muuttokohde kreikkalaisille, sillä se muistutti paljon Pontusta. Monet alueelle muuttaneet kreikkalaiset ryhtyivät tupakanviljelijöiksi tai kauppiaiksi. 1900-luvun alussa kahdeksan Suhumin 12:sta kirkosta oli kreikkalaisortodoksisia ja kreikkalaiset muodostivat noin kolmanneksen kaupungin väestöstä.[3] Vuonna 1939 Abhasiassa asui yhteensä 34 621 kreikkalaista[1]. Neuvostokauden alussa kreikkalaisilla oli omakielisiä kouluja ja oma sanomalehti nimeltä Kokkinos Kapnas. Myöhemmin Stalinin kaudella heitä alettiin kuitenkin pitää maan vihollisina, jolloin koulut ja sanomalehti suljettiin ja tuhansia karkotettiin Kazakstaniin muiden Kaukasuksen kreikkalaisten ohella.

 
Villa Aloizi nykyään.

Nikita Hruštšovin kaudella vuonna 1956 kreikkalaisten sallittiin palata koteihinsa, mutta Abhasiaan heistä tuli takaisin vain noin neljännes. 1980-luvulla alkoi muuttoaalto Kreikkaan.[4] Abhasiassa syttyneiden väkivaltaisuuksien takia elokuun 15. päivänä 1993 Kreikan valtio evakuoi suurimman osan vielä muuttoaallon jälkeen jäljelle jääneistä kreikkalaisista laivalla Suhumin satamasta. Evakuoidut saivat Kreikan kansalaisuuden.[2]

LähteetMuokkaa

  • Thomas De Waal: The Caucasus - An Introduction. Oxford University Press, 2010. ISBN 978-0-19-539976-9. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa

  1. a b НАСЕЛЕНИЕ АБХАЗИИ ethno-kavkaz.narod.ru. Viitattu 7.10.2011. (venäjäksi)
  2. a b De Waal 2010, s. 154
  3. De Waal 2010, s. 155
  4. De Waal 2010, s. 156