Avaa päävalikko
Abd ar-Rahman I

Abd ar-Rahman I oli Umaijadi-dynastiaan kuulunut Cordoban kalifaatin emiiri vuosina 756-788.[1]

Abd ar-Rahmanin onnistui vuonna 750 paeta Abbasidien vainoa.[2] Viimeiset Umaijadit houkuteltiin esiin piiloistaan katteettomilla lupauksilla 754, jonka jälkeen heidät otettiin kiinni ja piestiin hengiltä.[3] Kerrotaan, että Abd ar-Rahman pelastautui kuitenkin uimalla Eufratin yli ja pakenemalla Pohjois-Afrikkaan,[4] mistä hän siirtyi Espanjaan. Tarinat paosta ovat legendaa, jolla tuettiin umaijadivaltaa Espanjassa, ja koko pitkä tarina voi olla fiktiota.[5]

Espanjassa hän käytti taitavasti hyväkseen pienten muslimivaltioiden välisiä jännitteitä, vaati itsensä tunnustamista Cordoban hallitsijaksi isoisänsä kalifi Hishamin perijänä sekä tarjosi muhkeita korvauksia vastineeksi avusta.[6] Lopulta hän hyökkäsi al-Andalusin kuvernöörin Yusufin kimppuun ja tämän voitettuaan vuonna 755 teki Còrdobasta pääkaupunkinsa.[7] Yusuf tunnusti hänet Cordoban emiiriksi,[8] mutta Abd ar-Rahman sai taistella lähes jatkuvasti eri kapinallisryhmiä vastaan.[9] Vuonna 777 Kaarle Suuri marssi auttamaan Barcelonan kapinoivaa käskynhaltijaa Suleiman al Arabia, mutta sotaretki päättyi tuloksettomana.[10] Keskiaikainen balladi Rolandin laulu kuvaa frankkien paluuta.

Cordoban moskeija, nykyisin katedrali

Hallitsijana Abd ar-Rahman oli energinen, julma ja toisinajattelijoita häikäilemättömästi vainonnut tyranni,[11] joka kuoli lopulta omankin perheensä hylkäämänä ja pettämänä.[12] Nuoruudessaan, ennen salaliittoja ja kapinoita, häntä kuvattiin hyväsydämiseksi ja hurskaaksi.[13] Vuonna 785 Abd ar-Rahman aloitti Cordoban suuren moskeijan rakentamisen, missä aineksina käytettiin roomalaistemppeleiden ja kirkkojen jäänteitä.[14]

Abd ar-Rahmania seurasi emiirinä hänen poikansa Hisham I (788–796).

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Lane-Poole, S: The Story of the Moors in Spain. Ed. Gilman, A. first edition 1886. New York: Cosimo Inc, 2010. ISBN 978-1-61640-430-7 Kieli =(englanniksi).
  • Bury, J.B: Cambridge Medieva History. Volume III. New York: The Macmillan Company, 1922. (englanniksi)
  • Lalaguna, J: Matkaopas historiaan. Espanja. Kuopio: Kustannusosakeyhtiö Puijo, 1992. ISBN 9515790018.
  • Petersen, K: Ihmiskunnan ajantieto. Suomeksi toimittanut Antero Manninen, avustajana Pentti Papunen. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1965.
  • The New Encycopaedia Britannica. Volume 1, Micropaedia. Chicago: Encycopaedia Britannica Inc., 1986. ISBN 0-85229-434-4. (englanniksi)
  • The New Encycopaedia Britannica. Volume 28, Macropaedia. Chicago: Encycopaedia Britannica Inc., 1986. ISBN 0-85229-434-4. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa

  1. Lalaguna, s.216
  2. Petersen, s.223
  3. Petersen, s.224
  4. Bury, s.410. Pohjois-Afrikan kuverööri Ibn Habib oli Abbasidien vastustaja, mutta vainosi myös Umaijadeja. Hän oli vastuussa kahden kalifi Walid II:n pojan teloituksesta.
  5. Collins, R.: The Arab Conquest of Spain 710-734, s. 116-117. Blackwell, 1989.
  6. Bury, s.411
  7. Encyclopaedia Britannica 1, s.17. Pääkaupunkiin alkoi virrata Umaijadien vainottuja kannattajia ympäri arabimaailmaa.
  8. Bury, s.412
  9. Bury, s.413. Toledo nousi kapinaan vuonna 764 ja hieman myöhemmin berberit.
  10. Petersen, s.227
  11. Encyclopaedia Britannica 28, s.30
  12. Bury, s.414
  13. Lane-Poole, s. 68
  14. Lalaguna, s.21