Aaro Kivilinna

suomalainen pesäpalloilija, jääkiekkoilija ja urheiluvaikuttaja

Aaro Gabriel Kivilinna (5. joulukuuta 1906 Viipuri11. helmikuuta 1940 Johannes) oli suomalainen pesäpalloilija, jääkiekkoilija ja urheiluvaikuttaja.[1] Hän pelasi urallaan sekä pesäpalloa että jääkiekko pääsarjatasolla. HJK:ssa hän voitti kolme jääkiekon Suomenmestaruutta ja yhteensä seitsemän SM-mitalia. Helsingin Pallonlyöjissä Kivilinna sai puolestaan kaksi pesäpallon SM-mitalia.

Kivilinna oli mukana sekä pesäpallon että jääkiekon kehittämisessä. Hän oli 1931 HPL:n edustajana Pesäpalloliiton perustamiskokouksessa ja toimi 1932–1936 Jääkiekkoliiton sihteerinä ja 1936–1940 varapuheenjohtajana. Jääkiekkoliitto jakaa vuosittain hänen mukaansa nimettyä muistopalkintoa, joka annetaan vuoden parhaalle seuralle, ja hänet on valittu Suomen Jääkiekkoleijonaksi.

Urheilu-uraMuokkaa

PesäpalloMuokkaa

Aaro Kivilinna pelasi Helsingin Pallonlyöjissä pesäpalloa 1928–1931.[2] Pesäpalloliiton tilastoissa Kivilinna on voittanut kahdesti pesäpallossa SM-pronssia. Kaudella 1929 HPL sijoittui jaetulle kolmannelle sijalle ja kaudella 1930 kolmanneksi.[3]

Kivilinna toimi vuoden 1931 HPL:n puheenjohtajana ja edusti lokakuussa 1931 seuraa Pesäpalloliiton perustamiskokouksessa. Lisäksi Kivilinna toimi perustamiskokouksen puheenjohtajana.[2][4] Pesäpalloliiton johtokunnassa hän oli 1933–1938.[2]

Kivilinna toimi myös Pesäpalloliiton julkaisemien lehtien Laaka ja Kiri päätoimittajana ja otteluiden kuuluttajana.[5] Lisäksi Kivilinna selosti radioon vuonna 1932 pelatun mestarijoukkue Lahden Mailaveikkojen ja muun Suomen parhaimmiston välisen ottelun.[6]

JääkiekkoMuokkaa

Kivilinna aloitti jääkiekon syksyllä 1928. Puolustajana pelannut Kivilinna oli voittamassa vuonna 1929 HJK:n paidassa Suomenmestaruutta. Kivilinna pelasi HJK:ssa kevääseen 1937 saakka. Hän voitti seurassa yhteensä kolme Suomenmestaruutta, kaksi SM-hopeaa ja kaksi SM-pronssia. Pisteitä Kivilinna teki pelaamissaan 18 ottelussa 2+2. Lisäksi hän pääsi pelaamaan yhtä maaottelua.[7]

Kivilinna nousi pelaajauransa aikana Suomen jääkiekkoliiton sihteeriksi (1932–1936). Hän oli osallistunut Jääkiekkoliiton toimintaan jo sen perustamisesta vuodesta 1929 saakka. Liiton varapuheenjohtajana Kivilinna toimi 1936–1940.[8] Liittohallituksessa Kivilinna istui 1932–1940.[7]

Kivilinna toimi aktiivisesti tehtävässään suomalaisen jääkiekkoilun hyväksi. Hän julkaisi lukuisia artikkeleita, piti radioesitelmiä ja puhui jääkiekkoilusta ympäri maata.[7]

Jääkiekkoliitto harkitsi osallistumista vuoden 1936 talviolympialaisiin. Rahatilanteen takia se jäi vain ajatukseksi, mutta liitto lähetti Kivilinnan ja jääkiekkovalmennukseen perehtyneen Niilo Tammisalon Garmisch-Partenkircheniin hakemaan oppia kansainvälisistä peleistä. Opin lisäksi tarkkailijat tekivät monia kontakteja jääkiekon huippumaihin.[8] Kontaktiensa ansiosta Kivilinna edusti sittemmin Suomea Kansainvälisen jääkiekkoliiton LIHG:n komiteassa.[7]

Kivilinna toimi ainakin yhdessä ottelussa erotuomarina. Hän tuomitsi 1938 Erkki Saarisen kanssa Suomen ja Ruotsin kohtaamisen. Se oli ensimmäinen kerta Suomessa, kun jääkiekko-ottelussa käytettiin kahta erotuomaria.[8]

Kaatuminen talvisodassaMuokkaa

Kivilinna kaatui luutnanttina talvisodassa Karjalankannaksella Johanneksen Kinnassaaressa.[8]

Merkitys ja tunnustuksetMuokkaa

Kivilinna oli suomalaisen jääkiekkoilun uranuurtajia. Pelaamisen lisäksi hän toimi monissa tehtävissä liiton hallituksessa.[9] Kivilinna levitti lajia ympäri Suomea, ja hänen tavoitteenaan oli nostaa jääkiekko pois muiden lajien varjosta sen pelaajien keskittyvän täyspainoisesti lajiin heidän urheilu-uransa päälajina.[7]

Jääkiekkoliitto on jakanut vuodesta 1973 Kivilinnan mukaan nimettyä muistopalkintoa, joka myönnetään seuralle, joka on pärjännyt parhaiten SM-liiga, Mestis, Naisten SM-sarja, A-, B- ja C-nuorten SM-liiga huomioon ottaen. Hänet on valittu myös ensimmäisten joukossa vuonna 1985 Suomen jääkiekkoleijonaksi.[7]

PesäpalloilijanaMuokkaa

  • 2 SM-pronssia: 1929, 1930[10]

PesäpallotuomarinaMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Isänmaan puolesta 1949: 212-213.
  2. a b c 1936: Koripallo talviharjoittelumuotona 17.3.2007. Pesäpalloliitto. Viitattu 11.7.2017.
  3. Aaro Kivilinna (xlsx) Pesäpalloliitto. Viitattu 11.7.2017.
  4. Pesäpalloliitto aloitti itsenäisenä lajiliittona 80 vuotta sitten 10.10.2011. Varsinais-Suomen Pesis ry. Viitattu 11.7.2017.
  5. Helsingin Pallonlyöjät - Suomen ensimmäinen pallonlyönnin erikoisseura 10.10.2009. Pesäpalloliitto. Viitattu 11.7.2017.
  6. Kuka keksi Itä-Lännen? 6.11.2015. Pesäpalloliitto. Viitattu 11.7.2017.
  7. a b c d e f Aaro Kivilinna Suomen Jääkiekkomuseo. Viitattu 11.7.2017.
  8. a b c d Lahti & Paavola, s. 15.
  9. Lahti & Paavola, s. 14.
  10. Pesäpallon SM-mitalistit Pesäpalloliitto. Viitattu 14.4.2018.
  11. Itä-Länsi-tuomari 1932-2017 Jouni Ojala. Viitattu 31.3.2018.