Aarlahti
Aarlahti on kylä Mynämäen kunnan Mietoisissa, Varsinais-Suomessa. Kylä sijaitsee Mynälahden tuntumassa, Laajoen suistossa, Kustavintien eteläpuolella.
Historia muokkaa
Ensimmäinen tunnettu kirjallinen tieto Aarlahden kylästä on vuodelta 1467, kun talon isäntä Matti Antinpoika teki 60 markan lahjoituksen Turun tuomiokirkon Johanneksen kuorille. Kylä mainitaan myös 1500-luvun kirkollisissa lähteissä. Aarlahden tila kuului 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa Turun linnalle, jonka jälkeen tila muuttui säteritilaksi.[1]
Aarlahden talon mainitaan joutuneen kruunulle vuonna 1683, jolloin siitä muodostettiin Vehmaan komppanian ratsutila. Samassa yhteydessä mainitaan myös kylässä sijaitseva Palokylän tila, joka oli Aarlahden tilan aputila. Viimeistään isojaon aikana Aarlahti jaettiin kahtia Alis- ja Ylistaloksi, joiden rakennukset alun perin sijaitsivat vierekkäin. Myöhemmin Alistalo siirtyi vanhalta kylätontilta etelään ja sen rakennuskanta uusittiin.[1]
Kylässä sijaitsi 1800-luvulla yhden kiviparin jalkamylly. Samalla vuosisadalla kylän maille oli muodostunut runsaasti mäkitupalaistiloja, josta monet sijoittuivat nykyisen Aarlahdentien läheisyyteen, noin puolen kilometrin etäisyydelle kantatiloista.[1][2] Tämän jälkeen uusi asutus kylässä on keskittynyt pääasiassa Mynälahden rannoille, jonne on rakennettu runsaasti loma-asuntoja. Myös monia mäkitupalaistiloja on muutettu loma-asuntokäyttöön.[1]
Kylämaisema ja luonto muokkaa
Kylä on maaseutuvaltainen ja kylän vanha rakenne on säilynyt hyvin. Varsinkin Aarlahden Ylistaloon 1800-luvulla valmistuneet päärakennus ja lukuisat piharakennukset ovat rakennushistoriallisesti edustavia.[3]
Kylän itäpuoli rajautuu mereen ja sen rannat ovat matalia ja ruovikkoisia. Yksi Mietoisten huomattavimmista luonnonnähtävyyksistä, Mietoistenlahden Natura-alue Laajoen suistossa sijaitsee osin myös kylän mailla. Alavat rantamaat ja kylän pohjoispuoli Kustavintielle asti ovat puolestaan peltoa, asutuksen keskittyessä peltojen länsipuolella kulkevan Aarlahdentien varteen. Kylän länsipuoli on puolestaan pääosin metsävaltainen.[4]
Palvelut muokkaa
Kylässä sijaitsee kunnan yleinen rantasauna, uimaranta, matonpesupaikka sekä pienvenesatama.[5]
Lähteet muokkaa
- Sinikka Kauko-Vainio: Mietoisten kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Turun maakuntamuseo ja Varsinais-Suomen liitto, 1993. ISBN 951-9125-96-5.
- Anu Lahtinen: Mietoinen ja muu maailma: Paikallishistorian kurssi 9.2.-23.3.1999, luentotiivistelmät. users.utu.fi. 1999. Viitattu 29.7.2010.
- Lounais-Suomen Ympäristökeskus: Mietoistenlahti 31.10.2007. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 2.7.2008.
- Mietoisten kunta: Kiinteistötoimi (Sivun arkistoitu versio Archive.org -sivustolla) web.archive.org. 26.10.2004. Arkistoitu 19.7.2006. Viitattu 11.3.2008.
Viitteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- Kuinka Aarlahden säteri periytyi? - Genos, Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja (Arkistoitu – Internet Archive)
- Aarlahden paikannimistöä WirmoWikissä
- Aarlahti
- Antikkala
- Haijainen
- Harainen
- Heikkilä
- Hietamäki
- Hiippavuori
- Hiivola
- Hirmuinen
- Hämäläinen
- Kaivattula
- Kaskinen
- Katavainen
- Kaukurla
- Kaulakko
- Kauvainen
- Kivivuori
- Koivisto
- Kumiruona
- Kuneinen
- Kurina
- Kuuskorpi
- Laukola
- Lehtinen
- Leinakkala
- Mannuinen
- Mietoinen
- Nummi
- Orkovakkinen
- Palokylä
- Pursila
- Pyhä
- Pyhäranta
- Rantavakkinen
- Raukkaa
- Rauvola
- Ravea
- Runoinen
- Ruonkallio
- Saari
- Soukko
- Sukoinen
- Sydänperä
- Tavastila
- Telkinmäki
- Tervoinen
- Tiirola
- Tuokila
- Uhlu
- Valaskallio
- Vähäkylä