Tämä artikkeli kertoo salaisesta poliisista. AVO (Advanced Vehicle Operation) on myös Fordin urheiluautoja asentanut tehdas.

AVO tai ÁVO (unk. Államvédelmi Osztály suom. Valtionpuolustusministeriö; vuosina 1950–1956 ÁVH, unk. Államvédelmi Hatóság suom. Valtion turvallisuusosasto) oli Unkarin kommunistinen salainen poliisi, jonka ensimmäisenä johtajana toimi Péter Gábor ja toisena sekä viimeisenä Piros László. AVO:n toimintaa valvoi Neuvostoliitto. Unkarin sisäministeri László Rajk valvoi myös AVO:n toimintaa. Sisäministeriö oli keskeisen tärkeä tekijä, sillä se valvoi poliisia ja organisoi vaalit. Myöhemmin AVO:n johtaja Péter Gábor tuomittiin elinkautiseen vankeuteen.lähde?

Államvédelmi Osztály
AVO:n entinen päämaja Budapestissa kuvattuna toukokuussa 2005, nykyään museo.
AVO:n entinen päämaja Budapestissa kuvattuna toukokuussa 2005, nykyään museo.
Perustettu 10. syyskuuta 1948
Lopetettu 7. marraskuuta 1956
Tehtävä salainen poliisi
Toimivalta Unkarin kansantasavalta
Päätoimi­paikka Andrássy út 60., Budapest
Pääjohtaja Péter Gábor (1945–1953)
Piros László (1953–1956)
Työntekijöitä 30 000 (1953)

Raoul Wallenbergin näytösoikeuden järjestelyt Unkarissa muokkaa

Unkarin juutalaisen yhteisön johtaja Miksa Domonkos pidätettiin ja vietiin AVO:n kuulusteluun vuonna 1953.[1] Raoul Wallenberg katosi Budapestissa tammikuussa 1945.[2] Ajatus Wallenbergin juutalaisista murhaajista oli Unkarin kommunistipuolueen, ja se oli osa Josif Stalinin antisionistis-juutalaisvastaista kampanjaa.[3]

AVO Unkarin kansannousussa muokkaa

Unkarin kansannousussa 23. lokakuuta 1956 ÁVH:n joukot aiheuttivat ensimmäiset kuolonuhrit heidän avatessaan tulen kiviä heitteleviä ihmisiä kohti. ÁVH:n poliisit muodostivat tuolloin ainoat hallituksen kannalta luotettavat aseelliset voimat. Kansannousun aikana suoritettiin myös lynkkausmurhia, joiden kohteeksi joutuivat vihatut ÁVH:n miehet. Kádárin hallituksen valkoinen kirja luettelee 22 tapausta. Magyarovarin verilöyly muistetaan suurimpana, missä ÁVH:n joukot murhasivat 85 mielenosoittajaa.lähde?

Lähteet muokkaa

  1. István Domonkosin haastattelu (Arkistoitu – Internet Archive), Miksa Domonkos kuoli kuulusteluissa
  2. József Szekeres: Saving the Ghettos of Budapest in January 1945, Pál Szalai "the Hungarian Schindler" ISBN 963-7323-14-7, Budapest 1997, Publisher: Budapest Archives, sivu 74
  3. Kenedi János: Egy kiállítás hiányzó képei (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla muokkaa