Avaa päävalikko
Tämä artikkeli kertoo Argentiinan laivaston dreadnought-taistelulaivasta. Muita samannimisiä aluksia, katso ARA Rivadavia

ARA Rivadavia oli Argentiinan laivaston Rivadavia-luokan taistelulaiva. Alus oli ensimmäinen dreadnought-taistelulaiva Argentiinan laivastossa. Alus rakennettiin Fore Riverin telakalla Quincyssä ja se valmistui 27. elokuuta 1914.

ARA Rivadavia
ARA Rivadavia
ARA Rivadavia
Naval Jack of Argentina.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Fore River Shipbuiding Corporation, Quincy, Mass., USA
Kölinlasku 25. lokakuuta 1910
Laskettu vesille 26. elokuuta 1911
Palveluskäyttöön 27. elokuuta 1914
Palveluskäytöstä myyty romutettavaksi 30. toukokuuta 1957
Tekniset tiedot
Uppouma 28 448 t (kuiva)
30 480 t (max)
Pituus 178,3 m
Leveys 30 m
Syväys 8,53 m
Koneteho 45 000 shp
Nopeus 23 solmua
Miehistöä 300 upseeria ja 1 000 miestä
Aseistus 6 × 12"/L50 (305 mm) kaksoistykkitornia
12 × BL 6"/L50 (152,4 mm) tykkiä
4 × 3" ilmatorjuntatykkiä
2 × 21" (533 mm) torpedoputkea

Alus siirrettiin valmistumispäivänä telakalta Argentiinan laivastolle Bostonissa Massachussettissa Yhdysvalloissa ja se otettiin palveluskäyttöön samana päivänä. Alus ei kuitenkaan ollut palveluskelpoinen ennen kuin joulukuussa. Rivadavian sisaralus Moreno luovutettiin 20. helmikuuta 1915 oli palveluskelpoinen viisi vuorokautta aiemmin.[1]

Rivadavia aloitti 23. joulukuuta 1914 purjehduksensa New Yorkista Barbadoksen kautta Argentiinaan. Alus saapui 19. helmikuuta Buenos Airesiin, jossa se avattiin yleisölle. Kolmen seuraavan vuorokauden aikana alukseen tutustui yli 47000 vierailijaa. Argentiinan presidentti tarkasti aluksen 22. helmikuuta, minkä jälkeen se aloitti normaalin palveluksensa laivastossa.[1]

PalvelusMuokkaa

Rivadavia liitettiin huhtikuussa 1915 laivaston koulutusosastoon, kunnes se liitettiin 1917 1. laivuetta. Alus oli samana vuonna kukistamassa kommunististen öljytyöläisten lakkoa Comodoro Rivadaviassa. Lakon kukistuttua alus siirrettiin ankkuriin maan polttoainepulan vuoksi. Alus kuljetti 1918 Argentiinan lähettilään Yhdysvaltoihin Hampton Roadiin. Alus palasi kuljettaen kultaa ja se saapui 23. syyskuuta 1918 Puerto Belgranoon.[1]

Rivadavia osallistui Magalhaesin salmen löytymisen juhlallisuuksiin. Matkan aikana alus vieraili 2. joulukuuta 1920 Valparaisossa sekä laivastonäyttelyyn 27. joulukuuta. Alus siirrettiin 1922 vajaalla miehistöllä reserviin Puerto Belgranossa. Seuraavana vuonna tehtiin päätös aluksen lähettämistä Yhdysvaltoihin modernisoitavaksi, mutta se aloitti matkansa vasta 6. elokuuta 1924 ja se saapui kuun lopulla Bostoniin.[1]

Rivadavia palasi huhtikuussa 1926 Argentiinaan ja se vietti loppuvuoden koeajoissa ja koulutuksessa. Alus liitettiin 1927 Puerto Belgranon koulutusyksikköön, jonka mukana se osallistui neljään koulutuspurjehdukseen. Koulutusosasto lakkautettiin 1928 ja alus ei suorittanut tuona vuonna yhtään purjehdusta, vaan se oli ankkuroituna sijoitettuna reserviin.[1]

Alus palasi palvelukseen 1929 1. viirikössä, kunnes koko viirikkö sijoitettiin 19. joulukuuta 1930 reserviin. Se oli 1931 Argentiinan lippulaiva vuotuisissa harjoituksessa, mutta jo seuraavana vuonna alus sijoitettiin taas vajaalla miehistöllä reserviin. Rivadavia palasi tammikuussa 1933 palvelukseen, jolloin se muodosti sisaraluksensa Morenon kanssa 1. taistelulaivaviirikön.[1]

Rivadavia teki tammikuussa 1937 purjehduksen Chilen ja Perun vesillä vieraillen Valparaisossa ja Callaossa ennen siirtymistään sisaraluksensa kanssa Euroopan vesille. Alukset aloittivat purjehduksensa 6. huhtikuuta Puerto Belgranosta kohden Eurooppaa. Saavuttuaan Engnlannin kanaaliin alukset hajaantuivat, Rivadavia suuntasi matkansa Brestiin. Alukset liittyivät osastoksi Morenon saavuttua Brestiin, josta ne purjehtivat Wilhelmshaveniin, josta lähtiessään alukset jälleen erkanivat. Rivadavia purjehti Hampuriin, jonka jälkeen alukset aloittivat yhdessä purjehduksensa kotivesille. Osasto saapui 29. kesäkuuta Argentiinaan.[1]

Rivadavia teki 1939 virallisen laivastovierailun Rio de Janeiroon Brasiliaan. Toisen maailmansodan päätyttyä alus teki 29. lokakuuta 1949 alkaneen ja 22. joulukuuta päättyneen pitkän purjehduksen, joka osoittautui poliittisesti hedelmättömäksi ja tarkoituksenmukaisettomaksi, vieraillen Trinidadissa, Venezuealassa ja Kolumbiassa. Purjehdus päätti samalla aluksen aktiiviuran.[1]

Rivadavia oli vuodesta 1948 alkaen ankkurissa Puerto Belgranossa, kunnes se todettiin tehottomaksi 1951 ja riisuttiin seuraavana vuonna aseista. Samalla alukselta poistuivat viimeisetkin miehistönjäsenet. Seuraavina vuosina alukselta poistettiin osia varaosiksi, kunnes se siirrettiin 18. lokakuuta 1956 poistolistalle. Alus poistettiin 1. helmikuuta 1957 ja se myytiin 2280000 dollarilla romutettavaksi 30. toukokuuta Azienda Ricupiere e Demolizione Marittima SpA:lle Genovaan Italiaan. Hinaajat Zwarte Zee ja Oostzee hinasivat 3. huhtikuuta 1959 aluksen Puerto Belgranosta romutettavaksi Italiaan, jonne se saapui 23. toukokuuta.[1]

LähteetMuokkaa

  • Gardiner Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906-1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
  • Whitley M J: Battleships of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1998. ISBN 1-85409-386-X. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i Whitley, M. J. s. 21