Anti – Contemporary Art Festival

Anti – Contemporary Art Festival on nykytaiteen festivaali, joka järjestetään vuosittain Kuopiossa. Yleisölle maksuton Anti keskittyy julkisiin tiloihin tehtyihin paikkasidonnaisiin teoksiin. Festivaalin tarkoituksena on tuoda taide perinteisistä esityspaikoista, kuten gallerioista ja museoista, keskelle ihmisten arkea: kaduille, toreille, kauppakeskuksiin, puistoihin ja virastoihin.

Anti – Contemporary Art Festivalin logo

Vuodesta 2002 lähtien Anti-festivaalilla on esitetty sekä suomalaisten että kansainvälisten taiteilijoiden live art, ääni- ja kuvapohjaista sekä tekstiin perustuvaa taidetta. Teosten lisäksi festivaalin yhteydessä järjestetään seminaareja, työpajoja sekä festivaaliklubeja. Festivaalin alkuaikoina festivaalilla esitettiin aika- ja paikkasidonnaisten teosten lisäksi elokuvia, ja festivaali on myös antanut taiteilijoille mahdollisuuden residenssityöskentelyyn Kuopiossa.

Anti-festivaalin teokset valitaan ohjelmistoon avoimen teoshaun kautta saapuneista ehdotuksista. Festivaalilla esiintyy myös kutsuttuja taiteilijavieraita. Osa festivaalilla vierailleista taiteilijoista on tuonut festivaalille teoksia useampina vuosina, ja ovat tällä tavoin luoneet kiinnostavan kokemuksen katsojille, jotka ovat osallistuneet heidän aikaisempiin teoksiinsa. Festivaalin historian aikana taiteilijoita on saapunut festivaalille ympäri maailmaa, muun muassa Japanista, Kanadasta, USA:sta ja Meksikosta.

Historiansa aikana Anti-festivaali on kerännyt yli 50 000 kävijää. Kansainvälisenä festivaalina ja Suomen keskeisimpänä live art -taiteen esitysfoorumina Anti muodostaa kohtaamispaikan taiteen suhteesta ja hahmottumisesta eri arkipäivän tiloissa kiinnostuneiden taiteilijoiden ja yleisön välillä.

Festivaalin järjestää Anti – Contemporary Art Festival yhdistys ry, ja festivaalin taiteellisina johtajina toimivat Johanna Tuukkanen ja Gregg Whelan. Festivaali on myös EU:n A Space for Live Art -hankkeen jäsen.

Palkinnot ja tunnustukset muokkaa

Anti-festivaali on saanut tunnustusta toiminnastaan jo useampana vuonna. Vuonna 2006 festivaali sai Valtion taidepalkinnon ja vuonna 2007 Kuopion kaupungin esimerkillisesti toimivan ryhmän kunniakirjan. Vuonna 2009 festivaalin taiteellisena johtajana ja vastaavana tuottajana toimivalle Johanna Tuukkaselle myönnettiin Pohjois-Savon taidetoimikunnan taidepalkinto.

Festivaali sai vuonna 2023 Taiteen edistämiskeskuksen Taiken myöntämän valtionpalkinnon, jonka arvo on 50 000.[1]

Festivaalin teemat muokkaa

2003

Esityksiä järjestettiin muun muassa parturissa, huoltoasemalla ja vanhainkodissa. Päävieraita olivat butoh-taiteilija Saga Kobayashi Japanista sekä live art -taiteilijat Eve Dent ja Kira O'Reilly Englannista.[2]

2004

Vuonna 2004 festivaaliesityksiä varten saapui taiteilijoita, kuraattoreita ja tutkijoita muun muassa Isosta-Britanniasta, Kanadasta, Yhdysvalloista, Saksasta, Japanista ja Alankomaista. Esityksiä järjestettiin neljän päivän aikana yhteensä 17. Erityistä huomiota saavuttivat kanadalainen taiteilija Will Kwan, joka piti Kuopion yliopistoalueella performatiivisen luennon, ja yhdysvaltalainen Jennifer Nelson sekä kanadalainen Glen Redpath, jotka järjestivät Prismassa The Race -teoksen. Teoksessa juoksukilpailutapahtuma sekoittui perjantai-iltapäivän hypermarkettikulutushuumaan. [3]

2005

Vuoden 2005 teema oli aika. Kaupunkikulttuurin ja luovan talouden teoreetikko Charles Landry kiteytti ajatuksen vieraillessaan Kuopiossa keväällä 2005 seuraavasti: ”Tärkeää on, ettei kaupunki pyyhi pois muistiaan”.

2006

Vuonna 2006 festivaalin tapahtumapaikkoina olivat Kuopion kaupungintalo, Vainölänniemen tenniskenttä, Nuorisokeskus 44, Hotelli Puijonsarvi, Huuhanmäen tähtitorni, Elokuvateatteri Maxim, tyhjä tontti Tasavallankadulla, Carlsonin tavaratalon parveke, Kuopion lentokenttä, Savonia ammattikorkeakoulun terveysalan Kuopion yksikkö, Huoneistokeskuksen välittämä asunto ja Reijo Kelan toimisto. Suurimman huomion saavutti esitys, jossa Kuopion kaupungintalon parvelta julistettiin vuosien varrelta Savon Sanomissa yleisöpalstan kuumalla linjalla julkaistuista jutuista koostettua sanomaa. Performanssi yllätti osan ohikulkijoista ja sai heidät arvailemaan, mistä on kyse. Useat sanomalehtien haastattelemista katsojista osasivat kuitenkin yhdistää performanssin meneillä olevaan Anti-festivaaliin.

2007

Vuoden 2007 festivaalilla esityksiä järjestettiin muun muassa lukiossa, rullalautailupaikalla, sanomalehdessä ja grillijonossa. Yhden hengen taiteilijaryhmä the vacuum cleanerin pankin eteen kadulle levittämä 100 000:sta yhden sentin kolikosta koostunut kasa kerättiin yleisön taskuihin alle puolessa tunnissa. Rahateoksen ohella myös lehtipuhaltimen avulla tuulipalloa kaduilla puhaltanut Claire Blundell Jones sai runsaasti mediahuomiota.[4]

2008

Vuonna 2008 festivaalin teemana olivat yksityisissä kodeissa esitettävät teokset, vesiaiheet ja urheilu.[5]

2009

Vuoden 2009 festivaalin teemana oli käveleminen. Esimerkiksi kanadalainen Vincent Chevalier käveli teoksessaan Punaisen maton kohtelu paikasta toiseen siirtämällä kahden metrin pituista punaista mattoa. Englantilainen Tim Knowles puolestaan kulki eteenpäin tuulikypäränsä ohjaamana.[6]

2010

Vuonna 2010 festivaali keskittyi teoksiin, joiden lähestymistapa oli tekstuaalinen, kirjoitettu tai kieleen pohjautuva. Mediahuomiota sai muun muassa bostonilaistaiteilija Heather Kapplow, joka käytti Suomen maaperällä ainoastaan sanoja "I'm sorry". Huomiota herätti myös Anti-kymppi -runojuoksu, jossa maalintulojärjestys loi runon.[7]

2011

Vuosi 2011 oli Antin kymmenes juhlavuosi. Kuopioon saapui taiteilijoita kotimaan lisäksi Isosta-Britanniasta, Yhdysvalloista, Kanadasta, Belgiasta ja Ranskasta. Ohjelmistossa oli muun muassa Rider Spoke, kekseliäs piiloleikki kaupungilla pyöräillen, Heidi Fastin ohjaama kuopiolaisista muodostettu kuoro sekä Gaëtan Rusquetin ilmapalloteos. Festivaali huipentui kanadalaisen Mammalian Diving Reflexin suorapuheiseen palkintoseremoniaan, jossa vain lasten mielipiteillä oli väliä: ryhmä lapsia kiersi tutustumassa festivaalitapahtumiin esittäen nasevia ja näsäviisaita mielipiteitä, ja lopuksi he jakoivat lasten valinta -palkintoja muun muassa matalimmasta äänestä.

2012

Vuoden 2012 festivaali yhdisti live artin luontoretkeilyyn. Kuopion Karhonsaari tarjosi ympäristön taiteen nauttimiseen ja kokemiseen. Luonnon Anti esitteli kuusi tilausteosta ihmisen ja luonnon suhteesta. Teokset tuotettiin EU-rahoitteisessa Up to Nature -hankkeessa, ja ne esitettiin vuonna 2012 myös Wienissä, Bristolissa ja Oslossa. Muut festivaalin teokset tarjoilivat muun muassa ajan säilöntää australialaisen Makeshift-ryhmän johdolla sekä useita lasten Anti-tapahtumia. Vuonna 2012 festivaaleilla nähtiin myös erikoiset häät, kun yhdysvaltalainen taiteilijapariskunta Annie Sprinkle ja Beth Stephens avioituivat Kallaveden kanssa. He kutsuivat festivaalikävijät osallistumaan sinisiin häihin joko vieraina tai järjestäjinä hääristeilyn ja työpajojen kautta. Anti-festivaalin lisäksi pariskunta on järjestänyt ympäri maailmaa hääjuhlia kuun, auringon, hiilen ja Appalakkien vuoriston kanssa, ja herättänyt sekä Antiettä hämmennystä.

2013

Festivaalissa vuonna 2013 oli odottamattomia kohtaamisia Kuopiossa ja Pohjois-Savossa. Kahdennentoista festivaalin teemana oli lämpö. Festivaalin aikana muun maussa taidekruisailtiin ympäri kaupunkia, sekä muutettiin tunnettuja kuopiolaisia rakennuksia pinkeiksi. Festivaaliviikolla järjestettiin myös luonnon Anti -teos, jossa neljä toisilleen vierasta taiteilijaa lähetettiin viikoksi Hietasalon saarelle. Eri alojen taiteilijat asuivat saarella teltoissa ja tekivät ruokansa tulella, ja taideteokset syntyivät saaren luontoon. Festivaaliviikon lauantaina ja sunnuntaina festivaalivieraat pääsivät saarelle katsomaan, mitä taiteilijat olivat saaneet aikaan viikon aikana rajallisissa ja primitiivisissä olosuhteissa. Festivaali huipentui Satu Herralan saunaluentoihin Rauhalahden Jätkänkämpän savusaunassa.

2014

Vuonna 2014 festivaalin teemana olivat lapset ja nuoret, jotka kutsuttiin mukaan toteuttamaan festivaalin teoksia. Lapset leikkasivat muun muassa leikkasivat aikuisten hiuksia Mammalian Diving Reflexin teoksessa Lasten parturissa, ohjasivat aikuisia teemallisille kävelykierroksille läpi Kuopion Lenine Bourken Kävelevä naapurusto -teoksessa sekä toteuttivat duettoteoksia yhdessä taiteilijoiden kanssa. Vuonna 2014 järjestettiin myös Lapset nykytaiteen kentällä - toimijoita vai kohteita -seminaari sekä jaettiin maailman ensimmäinen Anti Festival International Prize for Live Art -palkinto.

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa