Avaa päävalikko

Antti Leopold Hintikka, sukunimi vuoteen 1906 Hindikka, käytti kirjailijanimeä Johannes Rautakoura (15. marraskuuta 1891 Joensuu15. huhtikuuta 1968 Joensuu) oli Joensuussa ilmestyvän Karjalainen-lehden päätoimittaja ja kirjailija.

Hintikan vanhemmat olivat nahkurimestari Antti Hintikka ja Hilda Maria Tiihonen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1914 Joensuun lyseosta ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1919. Hintikka oli Karjalainen-lehden toimitussihteerinä 1918–1919 ja päätoimittajana 1919–1934 mutta alennettiin 1930-luvun alun kriiseissä ja toimi sen jälkeen toimitussihteerinä[1] ja toimittajana 1934-54. Hän kirjoitti myös pakinoita Karjalaiseen nimimerkillä Saximies.

Hintikka oli Pohjois-Karjalan kansallisliiton sihteeri ja piirisihteeri 1920–1934 sekä Pohjois-Karjalan matkailijayhdistyksen puheenjohtaja tai sihteeri vuosina 1922–1948 ja yhdistyksen puheenjohtaja 1941–1948. Hän oli Joensuun kaupunginvaltuuston jäsen 1946–1947. Hän oli Pohjois-Karjalan sanomalehtimiesyhdistyksen perustajajäsen. [2]

TeoksetMuokkaa

  • Piirteitä Suomen kaupunkien hallinnosta keskiajalla. Helsingin yliopisto.
  • Ikuisen kaupungin vaikutelmien vallassa : matkahavaintoja Italiasta, Skandinaaviasta ja kotimaasta sekä kirjoitelmat : Oliko Nostrademus profeetta? : suomalainen yritys Amurinmaan asuttamiseksi, Minkälainen on maailmankaikkeus? : ja Mitä opetti Marcus Aurelius?. Pohjois-Karjalan kirjapaino, Joensuu 1928
  • Nuori Pohjois-Karjala : maakunnalliselle nuorisotyölle omistettu juhlajulkaisu Pohjois-Karjalan nuorisoseuran maakuntajuhliin Niittylahdessa 30.6.-1.7.1934 ; toim. A. L. Hintikka, Sanfrid Mäkelä ja Matti Turunen. Joensuu 1934
  • Vähittäiskauppiaitten Pohjois-Karjalan piiriliiton 20-vuotiskertomus. Vähittäiskauppiaitten Pohjois-Karjalan piiriliitto, Joensuu 1938
  • Joensuun liikeväki r.y:n historiikkia vuosilta 1894-1944. Joensuun liikeväki, Joensuu 1944
  • Marttatyötä Pohjois-Karjalassa vuosina 1899-1947 : piirteitä Pohjois-Karjalan marttapiiriliiton 40-vuotistoiminnasta ja vuosikertomus vuodelta 1946. Joensuu 1947
  • Joensuun eläinsuojeluyhdistys r.y. vuonna 1899-1949 : muutamia piirteitä työsaralta ja työntekijöistä. Joensuun eläinsuojeluyhdistys, Joensuu 1949
  • Joensuun säästöpankki 1852-1952. Joensuun säästöpankki 1952
  • Joensuussa julistetut käsityöläismestarit 2.5.1870-20.2.1952. Joensuun käsityö- ja tehdasyhdistyksen julkaisuja 6. Joensuu 1952
  • Pielisjärven historia, osa 1, kirjoittajat A. S. Kilpeläinen, A. L. Hintikka ja V. A. Saloheimo. Pielisjärven seurakunta - Pielisjärven kunta - Lieksan kauppala - Pielisjärven manttaalikunta, Kuopio 1954

Nimimerkillä Johannes Rautakoura:

  • Tsaari Kyrilin sotaretki Karjalaan: Historiallinen kertomus Karjalan vapautumisesta v. 1943. Joensuu: tekijä, 1930.
  • Lähestyykö helakanpunaisen pedon kohtalon hetki: Onko Neuvosto-Venäjä (SSSR) Johanneksen ilmestyskirjassa ennustettu ”Toinen peto”?. 2. lisätty painos (1. painos 1931). Joensuu: tekijä, 1931.
  • Taistelu maailmanherruudesta vuosina 1935 - 1950. Tekijä, Joensuu 1934
  • Kolme talonpoikaispäällikköä : romaani pikkuvihan ajoilta Pohjois-Karjalasta. Pohjois-Karjalan kirjapaino, Joensuu 1941

LähteetMuokkaa