1,1-dikloorietaani
kemiallinen yhdiste
1,1-dikloorietaani (C2H4Cl2), josta käytetään myös nimiä etylideenikloridi, etylideenidikloridi ja metyylidikloorimetaani, on orgaaninen liuotin, joka normaaliolosuhteissa on olomuodoltaan väritön neste, jonka tunnusomainen haju muistuttaa kloroformia. 1,1-dikloorietaanin rakennekaava on CH3CHCl2, moolimassa 99,0 g/mol, sulamispiste −98 °C, kiehumispiste 57 °C, tiheys 1,175 g/cm3, liukoisuus veteen (20 °C) 0,6 g/100 ml, leimahduspiste –6 °C c.c., itsesyttymislämpötila 458 °C, hajukynnys 100–200 ppm ja CAS-numero 75-34-3.
| 1,1-dikloorietaani | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | CC(Cl)Cl |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C2H4Cl2 |
| Moolimassa | 99,0 g/mol |
| Sulamispiste | –98 °C |
| Kiehumispiste | 57 °C |
| Tiheys | 1,2 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | 6 g/l |
1,1-dikloorietaania käytetään pääasiassa 1,1,1-trikloorietaanin valmistukseen, muut käyttökohteet ovat hyvin vähäisiä. Tuotetta muodostuu sivutuotteena valmistettaessa muita kloorattuja etaanijohdannaisia.[2][3]
Muita kloorietaaneja muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ 1,1-Dichloroethane (1,1-Dikloorietaani) Käyttöturvallisuustiedote. 3.4.2020. Sigma Aldrich/Merck. Viitattu 25.9.2020.
- ↑ Kenric A. Marshall :Chlorocarbons and Chlorohydrocarbons, Survey, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2001 Teoksen verkkoversio Viitattu 05.07.2011
- ↑ Manfred Rossberg et al.: Chlorinated Hydrocarbons, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2002 Teoksen verkkoversio Viitattu 05.07.2011
Aiheesta muualla muokkaa
- 1,1-dikloorietaanin kansainvälinen kemikaalikortti
- Kemian työsuojeluneuvottelukunta (KETSU): 1,1-dikloorietaani (Arkistoitu – Internet Archive)
- PubChem: 1,1-Dichloroethane (englanniksi)
- Toxin and Toxin Target Database (T3DB): 1,1-Dichloroethane (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): 1,1-Dichloroethane (englanniksi)