Šabwa (arab. شبوة‎) oli Hadramautin muinaisen kuningaskunnan pääkaupunki nykyisessä Jemenissä Hadramautin historiallisella alueella. Šabwa oli kukoistaessaan toisella ja ensimmäisellä vuosisadalla eaa. Etelä-Arabian kolmanneksi suurin kaupunki, joka sijaitsi paitsi lähellä suolakaivoksia, mutta myös tärkeän karavaanireitin varrella.

Šabwa
Šabwan raunioita
Šabwan raunioita
Sijainti

Šabwa
Koordinaatit 15°22′8″N, 47°1′25″E
Valtio  Jemen
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 600-luku eaa. – 200-luku jaa.
Sivilisaatio Hadramautin kuningaskunta

MaantiedeMuokkaa

 
Aarnikotka Šabwasta 200-luvulta jaa.

Šabwa sijaitsee nykyisessä Jemenissä Wadi Atfin suulla Wadi Irman varrella.[1] Kaupunki oli aikanaan strategisesti hyvin tärkeällä paikalla karavaanireitillä Najranista luoteessa Timnaan lounaassa. Šabwa oli kukoistaessaan Etelä-Arabian kolmanneksi suurin kaupunki heti Maribin ja Timnan jälkeen. Šabwan alue käsittää noin 60 hehtaaria, josta muurein ympäröidyn kaupungin koko oli noin 15 hehtaaria. Šabwa oli tuolloin tyypilliseen tapaan ympäröivän maatalousalueen keskus lähellä aavikkoa.[2]

HistoriaMuokkaa

Toisin kuin joidenkin muiden Etelä-Arabian historiallisten kaupunkien nimet, nimi Šabwa viittaa erityisesti itse kaupunkiin, eikä niinkään aluetta asuttaneen heimon nimeen. Vanhoissa piirtokirjoituksissa nimi esiintyy muodossa hgr šbwt, eli kääntäen "Šabwan kaupunki". Joissakin antiikin lähteissä kaupunkiin viitataan nimellä Sabota.[2] Strabon käyttää nimeä Sabata, Ptolemaios muotoa Sabbatha ja Plinius muotoa Sabota.[1]

Kaupunki mainitaan ensimmäisen kerran historiallisissa lähteissä piirtokirjoituksessa RES 3945 600-luvulla eaa. Piirtokirjoituksessa Hadramautin kuningas nimeltä Yada'il mainitaan Saban kuninkaan liittolaisena. Ensimmäiset kiviset rakennukset Šabwassa ilmestyivät ilmeisesti 400-luvulla eaa. Kaupungin sittempi kukoistuskausi ajoittui toiselle ja ensimmäiselle vuosisadalle ennen ajanlaskun alkua.[1] Toisella vuosisadalla eaa. Hadramautin kuningaskunta käsitti alueita lounaaseen aina Qatabanin kuningaskunnan rajoille saakka. Kuningaskunnan merkitys väheni Saban kuningaskunnan valloittaessa sen alueita 200-luvulla jaa. Sabalaiset kukistivat Hadramautin kuningas Ilazz Yalutin armeijat vuosina 217–228 ensin Qatabanissa ja myöhemmin Šabwassa. Lopullisesti kuningaskunta tuhoutui 200-luvun lopulla Saban kuningas Du-Raydan sotaretkellä alueelle.[1]

Myöhemmin keskiajalla arabimaantieteilijät tunsivat edelleen Šabwan, joka tuolloin oli tosin jo vähämerkityksellinen pieni asutuskeskus. Al-Hamdanin mukaan Šabwan asukkaat olivat muuttaneet kaupungistaan Wadi Hadramautin alueelle. Joidenkin mukaan Shibāmin kaupunki nimettiin heidän mukaansa. Arabimaantieteilijät pitivät muinaista Šabwaa osana Himyarin kuningaskuntaa, johon se mahdollisesti myöhemmin kuului. Arabimaantieteilijät mainitsevat myös lähellä sijainneet ja myöhemminkin käytössä olleet suolakaivokset Šabwan lähistöllä. Paikalla sanotaan myös kasvatetun taateleja, joten alue lienee keskiajalla ollut vielä nykyistä hedelmällisempää.[1]

Myöhrmmin Šabwan suurehkon muinaisen kaupungin alueella on ollut kolme kylää, Hajar, Mathna ja Maywan. Šabwan nimi on säilynyt myöhemmän Šabwan maakunnan nimessä.[1] Šabwan kaivauksissa tehtyjä löydöksiä on ollut esillä nykyisen Šabwan maakunnan pääkaupunki Ataqin museolla.[3]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f C.E. Bosworth, E. van Donzel, W.P. Heinrichs ja G. Lecomte: Encyclopaedia of Islam, Volume IX (San-Sze), s. 165-166. BRILL, 1998. ISBN 9789004104228. (englanniksi)
  2. a b William G. Dever, Carol L. Meyers, James D . Muhly, Dennis Pardee, James A. Sauer: The Oxford Encyclopedia of Archaeology in the Near East, s. 13-14. Volume 5. Oxford University Press, 1997. ISBN 0-19-506512-3. (englanniksi)
  3. Collection of the objects from The ‘Ataq Museum Corpus of South Arabian Inscriptions. Università degli studi di Pisa. Viitattu 31.12.2021. (englanniksi)