Avaa päävalikko

Étienne François Geoffroy

ranskalainen kemisti

Étienne François Geoffroy (13. helmikuuta 1672, Pariisi – 6. tammikuuta 1731, Pariisi)[1] oli ranskalainen kemisti. Geoffroy loi ensimmäisen affiniteettitaulukon.

Étienne François Geoffroy
Etienne-Francois Geoffroy.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 13. helmikuuta 1672
Pariisi
Kuollut 6. tammikuuta 1731
Pariisi
Kansalaisuus  Ranska
Koulutus ja ura
Tutkimusalue Kemia

UraMuokkaa

Étienne François Geoffroy syntyi 13. helmikuuta 1672 Pariisissa. Hänen isänsä oli varakas apteekkari Matthieu François Geoffroy ja äitinsä Louise de Vaux, joka oli tunnetun kirurgin tytär. Geoffroy sai nuoruudessaan kotiopetusta muun muassa Wilhelm Hombergilta ja Jacques Cassinilta. Hänen isänsä lähetti Geoffroyn opiskelemaan Montpellier’n yliopistoon farmasiaa, jotta hän voisi jatkaa isänsä yritystä. Hän valmistui farmaseutiksi kaksi vuotta myöhemmin, mutta innostui opiskelujen aikana lääketieteestä. Hän palasi yliopistoon opiskelemaan lääketiedettä. Vuonna 1698 hän matkusti Lontooseen ja liittyi samalla Royal Societyn jäseneksi. Palattuaan Pariisiin tammikuussa 1699 hänet valittiin Ranskan tiedeakatemiaan. Vuonna 1700 hän teki pitkän matkan Italiaan. Vuonna 1704 hän valmistui lääketieteen tohtoriksi ja aloitti pari vuotta myöhemmin lääkärin ammatin harjoittamisen. Hänet valittiin lääketieteen professoriksi Collège de Franceen vuonna 1709. Hän opetti lääketieteen lisäksi kemiaa. Vuonna 1726 Geoffroy valittiin lääketieteellisen tiedekunnan dekaaniksi. Hän jäi eläkkeelle virastaan 1730. Vuotta myöhemmin hän kuoli keuhkotautiin 58-vuotiaana.[2]

Saavutukset tieteessäMuokkaa

Vuonna 1700 Geoffroy teki mittauksia suolaliuoksien lämpötilojen muutoksista, kun ne sekoittuivat keskenään. Myöhemmin hän tutki muun muassa rikkihapon kemiaa sekä rautaa. Hän osoitti, että vihannekset sisältävät rautaa. Vuonna 1718 Geoffroy päätteli, että voimakkaammin sitoutuva happo korvaa huonommin sitoutuvan hapon, kun se on kiinnittnyt emäkseen. Hän loi tätä varten taulukon, josta pystyi päättelemään suuhteelliset affiniteetit. Hänen taulukkonsa pysyi tärkeänä lähteenä koko 1700-luvun ajan, kunnes Claude Louis Berthollet muutti näkemyksen kemiallisesta reaktiosta.[1][2]

LähteetMuokkaa

  1. a b Étienne-François Geoffroy Britannica. Viitattu 26.10.2015. (englanniksi)
  2. a b W. A. Smeaton: Geoffroy, Étienne François encyclopedia.com. Viitattu 26.10.2015. (englanniksi)