Åke Roschier-Holmberg

Åke Mauritz Roschier-Holmberg (30. kesäkuuta 1906 Helsinki22. helmikuuta 1983 Helsinki) oli suomalainen asianajaja, jolle myönnettiin laamannin arvonimi.[1]

Roschier-Holmberg vuonna 1924.

Roschier-Holmbergin vanhemmat olivat liikemies Julius Mathias Holmberg ja Anni Ainikki Roschier. Tultuaan ylioppilaaksi 1924 Roschier-Holmberg aloitti lainopin opiskelun, suoritti ylemmän oikeustutkinnon 1931 ja sai varatuomarin arvon 1934. Hän toimi ensin hovioikeuden auskultanttina mutta ryhtyi asianajajaksi ja hankki 1936 omistukseensa Suomen ensimmäisen naispuolisen asianajajan Agnes Lundellin perustaman toimiston. Roschier-Holmberg osallistui toiseen maailmansotaan kapteenina

Åke Roschier-Holmberg oli 1947–1972 osakkaana Roschier-Holmbergin & Waseliuksen asianajotoimistossa, josta kehittyi Suomen suurimpiin ja arvostetuimpiin kuuluva alallaan. Hän osallistui aktiivisesti Suomen Asianajajaliiton toimintaan vuodesta 1934 ja toimi varapuheenjohtajana 1960–1966 ja puheenjohtajana 1968–1972. Suomen Lakimiesliiton hallituksen jäsen Roschier-Holmberg oli 1947–1956. Hän osallistui myös Suomen lainopillisen yhdistyksen toimintaan sekä alansa pohjoismaisten ja kansainvälisten järjestöjen työskentelyyn, julkaisi alaltaan artikkeleita sanoma- ja ammattilehdissä ja työskenteli useiden liikeyritysten hallituksissa. 1950- ja 1960-luvulla hän toimi lainvalmistelukomiteoiden jäsenenä. Suomen Asianajajaliiton kunniajäseneksi hänet kutsuttiin vuonna 1972, ja laamannin arvonimi hänelle myönnettiin 1977.[1]

Roschier-Holmbergin puoliso vuodesta 1932 oli Eili Margaretha Schroderus.[1] Margaretha Mickwitz oli heidän tyttärensä.

Lähteet muokkaa

  1. a b c Sundström, Mia: ”Roschier-Holmberg, Åke (1906–1983)”, Suomen kansallisbiografia, osa 8, s. 344–345. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-449-5. Teoksen verkkoversio.