Äyskoski
Äyskoski on Pohjois-Savon Tervossa sijaitseva koski, joka muodostaa Nilakasta Rasvankiin virtaavan noin kolme kilometriä pitkän lasku-uoman alimman koskiosuuden, joka on noin 900 metriä pitkä. Muut lasku-uoman osuudet ovat yläpuoliset Huuhtajankoski (900 metriä) ja Koskilampi (1,4 kilometriä).[1]
| Äyskoski | |
|---|---|
 Äyskoski heinäkuussa 2010. |
|
| Maat | Suomi |
| Kunta | Tervo |
| Koordinaatit | |
| Joki | Rautalammin pääreitti |
| Pituus | 900 m |
| Pudotuskorkeus | 3,4 m |
| Keskivirtaama | 18,3 m³/s |
Yleistä
muokkaaJoskus Äyskoskeen luetaan myös Huuhtalankoski ja Koskenlampi, mutta tässä esityksessä luetaan mukaan vain Koskilammesta Rasvankiin jäävä osuus. Äyskosken niska sijaitsee Koskilammen lounaispäässä ja se on kapeimmillaan noin 30 metriä sillan kohdalla, jossa koski on vuolaimmillaan. Tämä osuus on noin 300 metriä pitkä. Sen alapuolelle on itärantaan rakennettu heittolaitureita kalastajien tarpeisiin. Kosken seuraava pudotus alkaa sen leveimmästä kohdasta, jossa uoma on 125 metriä leveä. Tämä uoman osuus on varsin kivikkoinen ja se kapenee pian alle 50-metriseksi. Kosken ylittää tässä kävelysilta. Sillan alajuoksulla koski levenee ja siinä on kaksi saarta, joista suurempi on nimeltään Koskisaari. Kosken oikealla rannalla on kaivettu neljä peräkkäistä tekolampea. Koski laskee Koskiselkään, joka on Rasvangin luoteeseen työntyvä lahti. Koskenlammen vedenpinta on 101,3 metriä ja Rasvangin 97,9 metriä mpy., joten kosken pudotukseksi tulee 3,4 metriä ja kaltevuus 3,78 metriä kilometrille. Lahden pohjukkaan on rakennettu Äyskosken satama pienveneiden käyttöön. Satamaan tulee veneväylä, jonka syväys on 1,2 metriä.[1][2][3]
Virkistysarvoja
muokkaaÄyskoskella voi kalastaa koskesta arvokaloja urheilukalastuksen hengessä. Luontaisia saalislajeja ovat taimen, harjus ja siika, mutta siihen on lisäksi istutettu kirjolohta ja taimenta. Sallittuja kalastusmenetelmiä ovat heittokalastus ja perhokalastus.[4] Äyskoski on kokonaisuudessaan ”pyydystä ja vapauta”-aluetta taimenen ja harjuksen osalta. Kalastusta ohjaa joukko rajoituksia eikä se ole kaikkina aikoina edes mahdollista. Kalastusalueeksi on merkitty 1,2 kilometriä koskiuomaa. Alueella on tarjolla myös majoitusta.[5] Kosken alla sijaitsee Äyskosken satama, jonne voi saapua pienveneellä.[6]
Hydrologiaa
muokkaaÄyskosken valuma-alueen pinta-ala määritetään Äyskosken niskalta ja se on 2 156,52 neliökilometriä ja sen järvisyys on 17,91 %.[7] Koski sijaitsee puoliksi Nilakan alueella (14.73) ja puoliksi Virmasveden alueella (14.72), jotka vaihtuvat sillan kohdalla [8]. Virtaama-arvoja tunnetaan vuodesta 1896 lähtien.[6] Seuraavassa kerrotaan virtaama-arvot lähempänä nykyaikaa. Keskivirtaamaksi (MQ) on ilmoitettu 18,3 kuutiometriä sekunnissa (m³/s, vuosina 1934–2022 [9], tai 19,4 m³/s [3]), keskiylivirtaamaksi (MHQ) 35,9 m³/s ja keskialivirtaamaksi (MNQ) 9,5 m³/s. Virtaama-arvot on mitattu vuosina 1934–2024. Pienin mitattu virtaama (NQ) 4,9 m³/s havaittiin 12.4.2003, ja suurin virtaama (HQ) 50,0 m³/s vastaavasti 23.5.2012.[10]
Historiaa
muokkaaÄyskoski on ilmeisesti kuulunut kruunulle ennen vuotta 1578, sillä tuolloin syytettiin Riitlammin Antti Tolosta siitä, että hän oli tunkeutunut kruunun kalavesille ja työntänyt lailliset kalamiehet sieltä pois. Vaikka Äyskoskea ei syytteenluvussa mainita, on se ainoa vaihtoehto valtion kalastamolle näillä seuduin.[6] Koskessa on toiminut vesimylly jo varhain. Vuonna 1882 perustettiin Äyskoskeen vesivoimalla toiminut sahalaitos, jonka toiminta mahdollisesti päättyi vuonna 1900.[3] Äyskoskea ja Huuhtajankoskea kunnostettiin vuonna 1978. Erätuote Oy perusti vuonna 1985 kosken varteen urheilukalastuskeskuksen Lohimaan.[6]
Vuoden 1973 peruskartassa näkyy Äyskosken kulmakunnan maatiloja kosken rannan lähellä. Eri puolella koskea sijaitsevia tila yhdistää Pielaveden ja karttulan välisen maantien silta. Tilojen ympärillä on noin 10 peltopalstaa [11], mutta vuoden 1991 kartassa niitä on enää viisi. Kosken etelärantaan on perustettu urheilukalastukselle tarkoitettuja vesialtaita sekä majoitustiloja. Kosken ylittäviä siltoja ei vielä ole.[12]
Keväällä 2025 uutisoi YLE, että Tervon kunta aikoo puuttua omistamansa Äyskosken kalastuksen hinnoitteluun käynnistämässään kehittämishankkeessa. Tavoitteena on suuremmat kalastajamäärät ja oheispalveluiden toiminnan turvaaminen.[13]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Äyskoski, Tervo (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 6.5.2025.
- ↑ WSOY Iso tietosanakirja 10, s. 424, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4
- ↑ a b c Koski-inventointi, s. 80. (Vesihallituksen julkausuja nro 188) Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8 Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Äyskoski. Kalapaikka.net Viitattu 26.12.2013
- ↑ Hiltunen, Teemu: Äyskosken koskikalastus huuhtajankoski.fi. Tervo: Huuhtajankoski Adventures Oy. Viitattu 7.5.2025.
- ↑ a b c d Rautalammin reitti - Kansallisvesi (PDF) (sarja A, nro 108, ISBN 951-47-6365-3, sivu 17, 23–24, 58, 62, 78) 1992. Helsinki: Vesi- ja ympäristöhallitus. Viitattu 6.5.2025.
- ↑ Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ Nilakan alue (14.73) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 6.5.2025.
- ↑ Mittausasemien virtaamat - Pohjois-Savo (virtaamatietoja vuosilta 1994–2010) vesi.fi. Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 6.5.2025.
- ↑ Kymijoen vesistö - Äyskoski (virtaamatietoja vuosilta 1934–2024) vesi.fi. Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 6.5.2025.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3313 07 Tervo. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1973. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 8.5.2025.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3313 07 Tervo. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1991. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 8.5.2025.
- ↑ Mäntyvaara, Varpu: ”Tässä on aina se ennätystaimenen paikka”, sanoo perhokalastaja – Tervo haluaa Äyskosken takaisin kalastajien kartalle yle.fi. 27.4.2025. Helsinki: YLE. Viitattu 7.5.2025.
- Suontienselkä–Paasvesi
- Pielavesi – Säviänvirran kanava – Haapajärvi – Pieksänjärvi
- Iisvesi – Rasvanki – Virmasvesi – Hirvijärvi–Kallioselkä–Ahveninen–Suovu
- Nilakka – Kolun kanava – Äyskoski – Huuhtajankoski
- Koskelovesi-Miekkavesi – Nokisenkoski – Niinivesi – Säynätsalmen kanava – Iisvesi
- Kiesimä – Kerkonkosken kanava – Sonkari – Vesantojärvi – Kiesimän kanava – Neiturin kanava
- Konnekoski – Hankavesi – Myhinkoski – Myhinjärvi
- Konnevesi – Kellanvirta – Liesvesi – Vanginvesi – Korholankosket – Kynsivesi–Leivonvesi – Simunankoski – Kuusvesi
- Armisvesi – Hankavesi – Kuuhankavesi – Venejoki
- Lievestuoreenjärvi – Sahinjoki
- Uurainen – Nurminen – Ahveninen
- Tarvaalankoski – Saraavesi