Wikipedia

Älytelevisio

yleisnimitys internetiin liitetylle televisiolle

Älytelevisio (engl. smart TV) on internet-yhteydellä ja muilla internetiä hyödyntävillä ominaisuuksilla varustettu televisio. Älytelevisiossa on yleensä musiikin ja videoiden suoratoistopalveluita, digitaalinen videovuokraamo, verkkoselain, sosiaalisen median sovelluksia ja mahdollisuus puhua videopuheluita.[1] Monien älytelevisioiden ohjaamiseen voi käyttää television kaukosäätimen lisäksi puhelimeen ladattavaa sovellusta. Yleisimpiä älytelevisioissa käytettäviä käyttöjärjestelmiä ovat webOS, Android TV ja Tizen.[2][3] Monissa älytelevisioissa on sovelluskauppa, josta on mahdollista ladata lisää sovelluksia. Älytelevisot ilmestyivät Suomessa kauppoihin 2010-luvun alussa.[4] 2010-luvun puolivälissä älyominaisuuksia löytyi jo monista halvemmistakin televisioista.[3]

Samsungin vuonna 2012 julkaisema älytelevisio.

Vuoden 2017 alussa vajaalla kolmanneksella suomalaisista oli älytelevisio, mutta 80 prosenttia älytelevision omistajista ei ollut kytkenyt laitettaan internetiin.[4] Perinteisestäkin televisiosta voi tehdä siihen kiinnitettävällä lisälaitteella älytelevision,[4] joten televisiossa ei välttämättä tarvitse olla nopeasti vanhevia älyominaisuuksia.[5]

Tietoturva muokkaa

Vuonna 2013 paljastui, että LG:n älytelevisiot keräävät käyttäjistään tietoja ja lähettävät ne salaamattomina eteenpäin.[6] Vuonna 2014 Philipsin älytelevisioista löytyi haavoittuvuus, joka mahdollisti älytelevision hallintaan ottamisen ja siinä olevien tietojen varastamisen.[7] Vuonna 2015 paljastui, että Samsungin älytelevisiot kuuntelevat jatkuvasti puhetta ja välittävät sitä kolmansille osapuolille.[8]

Vuonna 2017 tehdyissä Vault 7 -vuodoissa paljastui, että Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n liikkeelle laskemat vakoojaohjelmat pystyvät murtautumaan myös älytelevisioihin. Vakoojaohjelman hakkeroima älytelevisio alkaa äänittää ympärillään käytäviä keskustelujä lähettäen äänitiedostot CIA:n Euroopassa ja Yhdysvalloissa sijaitseville työntekijöille. Vakoojaohjelma toimiii jopa silloin, kun televisio näyttäisi olevan pois päältä.[9][10]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Kärkkäinen, Henrik: Kehno ääni ja tökkivät palvelut – tätä on tv nykyään Taloussanomat. 29.9.2012. Viitattu 10.3.2017.
  2. ↑ Taistelu älytelevisioista: WebOS vastaan Android Digitoday. 7.1.2014. Viitattu 10.3.2017.
  3. ↑ a b Nykänen, Juha; Häyhä, Hannu: Kaikki älytelevisiosta – tv:n uudet vaatteet Tekniikan Maailma. 9.11.2015. Viitattu 10.3.2017.
  4. ↑ a b c Marjakangas, Terhi: Älytelevisio menee monelta yli ymmärryksen – "On vain rohkeasti otettava kapula käteen" Yle Uutiset. 12.1.2017. Viitattu 10.3.2017.
  5. ↑ Luotola, Janne: Tästä syystä älytelevision ostaminen ei kannata TiVi. 17.11.2014. Viitattu 10.3.2017.
  6. ↑ Älytelevisio osoittautui vakoilulaitteeksi – urkkii katselutottumukset ja massamuistin tiedot Digitoday. 20.11.2013. Viitattu 10.3.2017.
  7. ↑ Tämä televisio jakaa auliisti tietosi ventovieraille Digitoday. 30.3.2014. Viitattu 10.3.2017.
  8. ↑ Varo mitä puhut! Samsung varoittaa älytelevisionsa kuuntelevan Digitoday. 9.2.2015. Viitattu 10.3.2017.
  9. ↑ Leppänen, Mikko: Asiantuntijat CIA-vuodosta: Tietokoneen nettikamera kannattaa peittää Yle Uutiset. 9.3.2017. Viitattu 10.3.2017.
  10. ↑ Ortamo, Simo: Wikileaks: CIA pystyy salakuuntelemaan älypuhelimia – tuhansia vahvistamattomia verkkovakoiluasiakirjoja julki Yle Uutiset. 7.3.2017. Viitattu 10.3.2017.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Älytelevisio&oldid=21795731”