Äänenvaimennin
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkelin, jonka nimi on äänevaimennin tulisi käsitellä aihetta laajemmin. Autojen äänenvaimentimet, sordiinot, ilmastoinnin ja akustiikan äänenvaimentimet. Kts. en:silencer |
Äänenvaimennin on laite, jolla on tarkoitus alentaa kaasun virtauksen aiheuttamaa melua[1]. Äänenpaineen alentaminen voi tapahtua esimerkiksi korkeapaineisen kaasun hallitulla paineen alentamisella tai resonaattorikammiolla, jossa ääniaallot kumoavat toisiaan.
Äänenvaimentimia käytetään meluntorjuntaan ajoneuvoissa, aseissa, rakennusten ilmanvaihtokanavissa, maamoottoreissa ja pneumatiikassa. Äänenvaimentimilla on tärkeä tehtävä koneiden käyttömukavuuden parantamisessa ja meluhaittojen vähentämisessä.
Aseiden äänenvaimentimet muokkaa
Aseissa äänenvaimentimet ovat hyödyllisiä ampumaratamelun vähentämisessä ja ampujien kuulon suojelemisessa. Äänenvaimenninta voi myös käyttää metsästyksessä, jolloin luontoon vapautuu vähemmän melua eikä ampujan ole pakko käyttää kuulonsuojaimia. Äänenvaimennin suojaa myös metsästyskoiran kuuloa.
Ampuma-aseet muokkaa
Ampuma-aseissa äänenvaimennin on tavallisesti lieriön muotoinen kappale, jossa on päissä reiät luodin sisäänmenolle sekä ulostulolle. Äänenvaimennin asennetaan piipun päähän. Äänenvaimennin kiinnitetään esimerkiksi kierteillä tai rakennetaan kiinteästi piippuun kiinni. Äänenvaimennin on tavallisesti 20–35 senttimetrin pituinen ja halkaisijaltaan 2–5 sentin putki.
Äänenvaimentimen toiminta perustuu siihen, että korkeapaineisia ruutikaasuja (paine: ~20 MPa) ohjataan laajentumaan vaimentimen sisällä oleviin rajattuihin kammioihin, jotka ovat tilavuudeltaan noin 20–30-kertaisia verrattuna piipun tilavuuteen. Ruutikaasut siis saavat laajeta sekä myös jäähtyä vaimentimessa ennen pääsemistään vaimentimesta ulos ja tämä kaasun paineen aleneminen ilmenee aseen suuäänen vaimenemisena.[2]
Äänenvaimentimella on mahdollista poistaa ruutiaseiden laukaisumelua tehokkaasti vain, jos luodin lähtönopeus piipun suulla alittaa äänennopeuden. Yliääniluoti aiheuttaa ylisoonisena lentäessään yliäänipamauksen, jota ei voi poistaa vaimentimella.[2] Tässäkin tapauksessa ääntä voidaan alentaa tavallisesti noin 20–30 desibeliä, koska piipunsuusta purkautuvaa kaasunpainetta saadaan alennettua. Ruutikaasun paineenaleneminen tuntuu myös rekyylin vähenemisenä.[3][4] Myös itselataavien ja konetuliaseiden laukaisuääntä voidaan vaimentaa tehokkaasti. Revolvereissa taas rullan ja piipun välissä oleva rako ja sieltä purkautuva korkea paine estää revolverin tehokkaan äänenvaimennuksen ilman erikoisjärjestelyjä, lukuun ottamatta revolveria, jonka rulla sulkeutuu tiiviisti piippuun ennen laukausta. Vaimentimen rakenne vaikuttaa myös siihen, mihin suuntaan vaimentimesta vapautuvan äänenpaineen purkautuminen painottuu: se ratkaisee, kuulostaako vaimennus tehokkaammalta ampujan vai ympäristön kohdalla.[5] Korkea äänenpaine yleensä painottuu aseen etupuolelle.[6]
Nykyaikaiset vaimentimet eivät huononna aseen osumatarkkuutta lainkaan kuten vanhemmat nk. läpiammuttavat mallit, joissa luoti joutui kosketuksiin vaimentimen kumisten tms. haittojen kanssa. Tämän vuoksi vaimentimet kuluivat haittojen osalta käyttökelvottomiksi jopa alle kymmenellä laukauksella, toisin kuin nykyaikaiset vaimentimet, joita voi käyttää myös muun muassa tarkkuuskivääreissä. Vaimentimet voivat kuitenkin aiheuttaa osumakeskiön siirtymää, kuten mikä tahansa piippuun lisättäva massa ja voi olla tarpeellista kohdistaa ase uudelleen.[3][4]
Jouset muokkaa
Käsi- tai varsijousessa äänenvaimentimen muodostavat kaksi lähelle jänteen päitä - tavallisesti noin parinkymmenen sentin päähän molemmista silmukkapunoksista - kiinnitettyä pehmeää tupsua, jotka on tehty kiertämällä kapea turkishihna jänteen ympärille tai valmistamalla villalangasta tms. pehmeästä materiaalista vastaava pallomainen tupsu. Laukauksen jälkeen ne sammuttavat tehokkaasti jänteen värähtelyn vaimentaen siten laukausäänen. Niiden toimintaa voi verrata soivan kitarankielen vaimentamiseen painamalla sitä sormella. Koska vaimentimet tuovat jänteelle lisää painoa ne myös heikentävät jousen heittoa hieman.
Muuta käyttöä muokkaa
a.jpg)
Pneumatiikassa äänenvaimentimia käytetään paineilmajärjestelmästä purkautuvan paineilman melun vähentämiseen.
Lähteet muokkaa
- Toivanen, Jarmo: Teknillinen akustiikka. Suomenkielinen oppikirja, 816 sivua. Otakustantamo, 1976. ISBN 951-671-123-5.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Teknillinen akustiikka, "Meluakustiikan käsitteitä ja määritelmiä", s. 438–441.
- ↑ a b Howstuffworks: How does a gun silencer work? science.howstuffworks.com. Viitattu 26.9.2010.
- ↑ a b Gunwriters: Esittelyssä AU JetZ -asevaimennin guns.connect.fi. 24.03.2001. Viitattu 26.9.2010.
- ↑ a b Eränetti.fi: ASIAKKAAN KOMMENTIT eranetti.fi. Viitattu 26.9.2010. [vanhentunut linkki]
- ↑ Gunwriters: .308 Measured guns.connect.fi. 02.05.1992. Viitattu 26.9.2010.
- ↑ Gunwriters: Noise Pattern: Rifle Noise Levels to Different Directions guns.connect.fi. 13.09.1991. Viitattu 26.9.2010.
Aiheesta muualla muokkaa
- Poliisin tiedote äänenvaimentimien valmistamisen ja asentamisen luvanvaraisuudesta (Arkistoitu – Internet Archive) Poliisi.fi
- Aselain muutokset 13.6.2011 alkaen (Arkistoitu – Internet Archive) Poliisi.fi