Zossen
Zossen on kaupunki Brandenburgin osavaltiossa itäisessä Saksassa. Se sijaitsee Dahmen sivujoen Notten varrella 25 kilometriä Berliinistä etelään. Zossen on useimpien muiden brandenburgilaisten paikkakuntien tavoin alun perin slaavilainen yhdyskunta. Kaupungin naapurit pohjoisesta myötäpäivään ovat Mahlow, Rangsdorf, Dahme-Spreewaldin piirikunta, Baruth, Mellensee, Trebbin ja Ludwigsfelde. Zossen-nimen alkuperän arvellaan olevan slaavilaisessa mäntyä tarkoittavassa ilmaisussa (sosna, Сосна).
| Zossen (sorbiksi Sosny) |
|
|---|---|
 |
|
 vaakuna |
|
  Zossen |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Brandenburg |
| Piirikunta | Teltow-Fläming |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 180 km² |
| Korkeus | 38 m |
| Väkiluku (2016) (arvio) | 18 115[1] |
| – Väestötiheys | 100 as./km² |
| Postinumero | 15806 |
Kaupungissa on runsaat 18 000 asukasta.[1]
Zossen sijaitsee kaksirataisen, sähköistetyn rautatielinjan Berliini–Dresden varrella. Kaupungin alueella risteävät valtatiet B 96 ja B 246. Moottoritie A 10 kulkee kaupungin pohjoispuolitse.[2]
Historia muokkaa
Zossenissa sijaitsi Neuvostoliiton sotilasalue vuosina 1945–1994.[3] Alue oli sotilaskäytössä jo ensimmäisen maailmansodan aikana; siellä majoitettiin venäläisten, brittien ja ranskalaisten joukoissa taistelleita islaminuskoisia sotavankeja leirissä, jota kutsuttiin nimellä Halbmondlager eli ”Puolikuunleiri”. Heitä varten rakennettiin puinen moskeija; hyvällä kohtelulla vankeja pyrittiin käännyttämään Saksan puolelle.[4]
Vuosilukuja muokkaa
- 1734: Zossenin pyhän kolminaisuuden kirkon peruskivi laskettiin 24. toukokuuta, kirkko uudistettiin 1938
- 1809/1810: Kietz ja Zossenin viinitarhat yhdistettiin
- 1885: Kietziin pystytettiin muistomerkki vuosien 1864, 1866 ja 1870/1871 sodissa kaatuneille
- 1901–1904: Berlin-Marienfelden ja Zossenin välillä kokeiltiin nopeita sähköllä kulkevia vetureita ja moottorivaunuja
- 1906: Kirchplatzin koulua laajennettiin, Kietz sai uuden nimen Bismarckplatz
- 1910: Zossenin ja Wünsdorfin välistä sotilasaluetta kehitettiin
- 1932: Levitettiin kaupunginvaltuutettu ja diakoni Emil Phillipin lentolehtisiä, joissa käsiteltiin protestanttista yhteisöä ja Zossenin kaupunkia uhkaavia muutoksia
- 1933: Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen valtaannousun myötä SA-joukot pidättivät 60 sosialistia ja kommunistia. 32 pidätetyistä, muun muassa Alfred Schulz ja Alfred Heintz, kuljetettiin Oranienburgin keskitysleirille. Emil Phillip vapautettiin virastaan pastori Eckertin määräyksellä
- 1939: Zossenin sotilastukikohta muutettiin sotilaspäämajaksi toisen maailmansodan alussa
- 1943–1945: Oberkommando des deutschen Heeres -yleisesikunta piti päämajaa Zossenin Wünsdorfissa
- 1956: Perustettiin kaupunginpuisto (Stadtpark)
- 1992: Perustettiin ”Alter Krug” Zossen e. V. -kotiseutuyhdistys
- 1993: Bismarckplatz eli entinen Kietz, joka toisen maailmansodan jälkeen nimettiin Leninplatziksi, sai takaisin historiallisen nimensä Am Kietz
- 1994: Teltow-Flämingin piirikunta muodostettiin yhdistämällä Jüterbog, Luckenwalde ja Zossen
- 1995: Alte Krug ja sen keittiö Schwarzküche restauroitiin
- 1996: Joachim II:n Zossenille myöntämien privilegioiden ja oikeuksien 450-vuotisjuhla
- 2003: Useita pieniä naapurikuntia liitettiin Zosseniin
- 2007: Weinbergistä löydettiin pronssikautinen uurnahauta
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Zossen Citypopulation. Viitattu 27.3.2018.
- ↑ Viele Wege führen nach Zossen . . . Zossen. Arkistoitu 21.1.2018. Viitattu 27.3.2018.
- ↑ Zossen World War II Database. Viitattu 27.3.2018.
- ↑ Zossen Irish Brigade. Viitattu 27.3.2018.
